torstaina, maaliskuuta 13, 2008

Osa 39. Kuokkavieraita

Nopein päivitys pitkään aikaan, johtuen lähinnä uuden lisäosan tuomasta lisäjännityksestä pelaamiseen. Jee! Älkää odottako että tästä tulisi maan tapa, ja älkää varsinkaan kuvitelko että röyhkeillä kerjäysviesteillä saisi nopeutettua jatkon ilmestymistä. Ruinaajat grillataan ja nautitaan ketsupin, majoneesin ja punaviinin kera – olkaa nyt tyytyväisiä siihenkin, että tuli uusi jakso! Nih. Tämä vaatii ihan sikana työtä tämä tällainen, ei niitä missään parissa päivässä taiota. :P

No niin, se saarnamoodista. Taas aikamoisen pitkä jakso, sain onneksi joitakin kuvia karsittua alkuperäisestä melkein 80 kuvan pituudesta... o_O Toisaalta joissakin kuvissa on jopa ennätyksellisen lyhyitä kuvatekstejä, vain kaksi tai kolme lausetta... ;) Näin siinä käy kun yrittää kuljettaa kahta tarinaa rinnakkain.




Lenwë johdatti Terhenin huoneeseensa – siihen samaan, missä Sophie oli asunut Avalonian aikoinaan – jossa hänen sisarensa Caranor odotti.
"Teidän korkeutenne prinsessa Aroderil, minä olen Caranor, henkivartijanne, kamarineitonne ja jos niin tahdotte, ystävänne", hän lausui pehmeästi ääntäen ja vajosi polvilleen. Terhen vääntelehti nolostuneena hienolla divaanillaan ja oli jo korjaamaisillaan nimensä, mutta vaikeni sitten. Joskus siihen kai olisi totuttava... Onneksi oli kuitenkin Lenwë muistuttamassa siitä, kuka Terhen oli, tai ainakin oli kuvitellut olevansa viimeiset yhdeksän vuotta.
"Olen mielelläni ystäväsi, Caranor," Terhenin suusta lipui kuin jonkun toisen sanoja. "Nyt katsoisin mielelläni peiliin, en ole vielä nähnyt kunnolla uutta asuani," Terhen valehteli. Kasvonsa hän halusi nähdä: kädet olivat muuttuneet harmaansinertäviksi, ja suoriksi aukikammatut hiukset heilahtelivat platinanvaaleina. Terheniä oikeastaan ihmetytti, ettei häntä pelottanut tämän enempää: vielä jokin aika sitten hän olisi ollut kauhuissaan. Nyt hän tiesi mitä odottaa.



Niin tai näin, peilissä odotti silti yllätys. Terhen ei voinut olla huudahtamatta ääneen nähdessään kuvajaisensa. Hänen ihonsa oli todellakin sininen, mutta ei se kalvakka, tympeä, laimennetun musteen sininen mikä hänelle kerran oli jo tullut, vaan hohtava, elävä, jotenkin ei-sinismäinen sininen. Sen sijaan mekko oli ärsyttävän, kirkkaan taivaansininen. Terhen tunsi mielensä perukoilla valtavaa hinkua repiä kauhea vaatekappale yltään, mutta se uusi ääni, joka tuntui puhuvan Terhenin suulla, vaikutti näköjään myös hänen ajatuksiinsa. "Mitä niin kauheaa sinisessä nyt oikeastaan on?" Se kysyi lempeästi.

Terhen rauhoittui ja katsoi itseään suoraan silmiin. Nekin olivat siniset. Lempeä ääni tuntui kutsuvan muistoja esiin...



Hän oli neljä, viisi, kuusivuotias... Oliko niitä monta, joka päivä vai vain kerran, sitä hän ei voinut muistaa... Midorin kasvot olivat vääntyneet inhosta ja raivosta, Severin kasvot taas olivat kuin kiveä. Hänen kädessään oli jotakin sinistä. Välähdyksiä, kipua, hiljaisuus jossa kaikui vain suhahtava ääni...

Terhenin silmät rävähtivät auki ja hän huomasi hikoilevansa. Caranor seisoi taustalla kohteliaan huolestuneen näköisenä.
"Henkselit," Terhen puhahti. Caranor katsoi silmät pyöreinä, ei oikein tiennyt kuinka suhtautua kummalliseen pikkuprinsessaan. Terheniä alkoi naurattaa, kivuliaista muistoista huolimatta. Severi oli piiskannut häntä vanhoilla, nahkaisilla, sinisillä henkseleillä. Se oli tehnyt sanomattoman kipeää, ja luultavasti hänen selässään oli vieläkin arpia... Mutta ajatus Severin vanhoista henkseleistä sai vapauttavan naurun tulvimaan Terhenin kurkusta. Jonkin niin naurettavan vuoksi ei kannattanut kammota itseään koko loppuikäänsä, Terhen ajatteli ja suoristi selkänsä. Hänhän oli nyt sentään kruununprinsessa.



Terhenin päivät täyttyivät pian työstä. Kruununprinsessana olo ei ollutkaan pelkkää kukkien poimimista ja makeisten napostelua, vaan siihen kuului monenlaista opiskelua. Kuningas Branon opetti tyttärelleen avalonialaisten kieltä, valtio-oppia ja historiaa...



...Kuningatar Laërwen taas huolehti Terhenin kulttuurikasvatuksesta: siitä, kuinka tuli käyttäytyä, minkälaista kansaa hän tulisi hallitsemaan, minkälaisia kasveja tässä maailmassa kasvoi, minkälaisia tarinoita kerrottiin. Lisäksi Caranor opetti Terhenille ylhäisen naisen taitoja, mikä Terhenistä oli kaikista turhinta. Ristipistot ja kukka-asetelmien maalaaminen tuntuivat jotenkin aivan liian hyödyttömiltä asioilta prinsessan osata, mutta Caranor intti kivenkovaan, että sitten kun sota olisi ohi ja Terhen hallitsisi valtakuntaa, kaikki nauraisivat kuningattarelle joka ei osannut maalata miehensä muotokuvaa tai pistellä kallisarvoisia helmikirjailuja pukujensa miehustaan.



Aika kului, ja Terhenistä kasvoi nuori neito. Sota Helegalanin joukkoja vastaan oli pitkittynyt asemasodaksi, jossa mitään ei oikeastaan tapahtunut: valtakunta oli jatkuvassa puutteessa ja sotatila kiristi kaikkien hermoja, mutta kun rintamat jämähtivät paikalleen ja kaatuneita sotilaita virtasi kotiin vain harvakseltaan, avalonialaiset alkoivat tuudittautua jonkinlaiseen valheelliseen uskoon siitä, ettei sota nyt oikeastaan ollutkaan mikään erityisen vakava asia. Eikä ainakaan sellainen, joka tulisi heidän ovilleen. Siispä Terhen jatkoi opintojaan kuten ennenkin, ja hänestä kasvoi älykäs, sivistynyt ja miellyttävä nuori prinsessa. Tiettyä omapäisyyttä hänestä ei kuitenkaan kukaan onnistunut poistamaan; sitäpaitsi kuningas Branon oli sitä mieltä, ettei tuleva hallitsija saanutkaan olla mikään hissukka.



Sillä välin Iki-Tammelassa (Buahhahhaa, täytyyhän näistäkin välillä kertoa!):

Adasta oli paljastunut melkoinen taiteilijasielu. Pianotuntien lisäksi hän oli aloittanut viulunsoiton, ja hän oli myös lahjakas kynien ja siveltimien kanssa. Tuntui, että siinä missä taiteellisuutta oli jaettu Adalle kauhalla, Emilielle sitä oli ojennettu pikkulusikalla. Toisaalta Emilien sosiaaliset taidot olivat ylivertaiset, kun Ada taas oli enemmän erakko.



Tytöt kävivät jo peruskoulun viimeistä luokkaa, ja Sophie oli tehnyt tiedusteluja eräästä toisesta lähistön yksityiskoulusta. He olivat alustavasti lupailleet harkita tyttöjen ottamista kouluun poikkeuksellisesti vasta yläasteelta, joten Sophie oli vakaasti päättänyt hoitaa vierailun tällä kertaa kunnialla loppuun. Hän valmisti ruuankin jo hyvissä ajoin jääkaappiin, jotta rehtorin saavuttua ei tarvitsisi aikaa tuhlata kokkaamiseen.



Tänäkin päivänä talon ohitse käveli eräs tuttu hahmo, katseensa tiukasti katukiveyksessä pitäen. Severi oli menestynyt yli kaikkien odotusten politiikassa, hänellä oli jo kertaalleen ollut eräs vähän pienempi ministerinsalkku. Nyt Apilapuolue oli oppositiossa, mutta ehkä tuuli vielä kääntyisi. Severistä veikkailtiin seuraavaa puoluejohtajaa, sillä hän oli nykyiseen puoluejohtoon verrattuna nuhteettoman ja suoraselkäisen oloinen. Kaikki kritiikki ja epäilyttävät juorut tuntuivat valuvan hänen julkisuuskuvansa yltä kuin vesi ankan selästä.



Tämän toisen koulun rehtori ei ollut yhtään niin jäykkä tapaus kuin edellinen. Hän asettui muitta mutkitta keittiön pöydän ääreen popsimaan ruokaansa hyvällä ruokahalulla, ilman mitään hienosteluja. Julius Valonpään yksityinen oppikoulu oli tiede- ja taidepainotteinen opinahjo, jossa oppilaiden lahjakkuudella oli hiukan enemmän painoarvoa kuin heidän perhetaustallaan ja varakkuudellaan.



"Niin, rouva Tavast," rehtori sanoi nielaistuaan viimeiset lohenrippeensä, "kuten näistä todistuksista käy ilmi, etenkin Ada on juuri sellaista oppilasmateriaalia mitä toivomme. Älykäs, reipas ja selvästikin lahjakas. Emilienkin todistus on aivan mukiinmenevä... Ja täytyy kyllä myöntää että olette erinomainen kokki. Minulla onkin näinollen vain yksi ehto sille, että otan tytöt kouluuni."
Sophie kysyi varovasti, mikä tämä ehto voisi olla. "Ratkaiskaa tämä Rubikin pallo, niin tyttärenne ovat varmasti sisällä. Ei omena kauas puusta putoa, vai kuinka, rouva?"
Sophie tuijotti värillisistä ruuduista koostuvaa palloa hetken suu ammollaan, mutta alkoi sitten kieputella. Jotenkin mystisesti ruudut tuntuivat asettuvan siisteihin riveihin, ja pian rehtori hihkuikin innoissaan.
"Teitte nopeusennätyksen! Onneksi olkoon, rouva Tavast, tällä puheella Ada ja Emilie aloittavat siis meidän koulussamme elokuun 15. päivä. Näkemiin!"



Syksyn koittaessa alkoi ahkera valmistautuminen uuteen kouluun lähtöön. Säännöissä edellytettiin, että jokaisella piti olla jokin tiede- tai taideharrastus, ja pitkän venkoamisen jälkeen Emilie päätyi sulattelemaan kesän aikana muodostunutta mukavuusmahaansa balettiharrastuksen parissa.



Kun koulu alkoi, tyttöjen roolit tuntuivat keikahtavan vähän päälaelleen. Emilie sai huomata, ettei uudessa koulussa pärjännytkään enää ripsiä räpsyttelemällä, vaan töitäkin piti ihan oikeasti tehdä. Useammin kuin kerran kävi niin, että kun Ada oli jo koulupuvussaan valmiina lähtöön, Emilie rustasi vielä viimeisiä laskuja pyjama päällään. Ja paitsi opettajat, myös muut oppilaat tuntuivat arvostavan enemmän nokkeluutta, lahjakkuutta ja hövelisti jaettua kotiläksyapua kuin muotijuttuja ja yrityksiä tulla luokan prinsessaksi.



Ensimmäistä kertaa elämässään Emilie oli vähemmän suosittu kuin sisarensa. Tiukkaan lakattu tukka ja muodikas balettiharrastus eivät merkinneetkään mitään, ja nyt kun kaikilla oli samanlaiset koulupuvut, ei edes pukeutumalla voinut tehdä eroa muihin. Sietämätöntä! Ukko ja muut entisen koulun tyypit olivat unohtaneet Emilien sen siliän tien kun hän oli lähtenyt 'nörttikouluun'. Emilie olisi mieluummin jäänyt entiseen kouluunsa, jos olisi saanut päättää, mutta äiti ei tietenkään ymmärtänyt mitään. Kun Emilie marmatti siitä, että kaikki kaverit olivat jääneet entiseen kouluun, äiti vain hymähteli että saahan noita kavereita uusia. Muttakun Emilie ei halunnut olla niiden kummajaisten kaveri!



Sophie oli alkanut seikkailunhimonsa ajamana tähyillä vähän kaukaisempia maisemia. Hänellä oli voimakas tunne siitä, että avaruudessa olisi vielä jotakin kiinnostavaa. Myös Iki-Tammelan tähtitieteellinen seura pyydysti Sophien jäsenekseen sen jälkeen, kun rouva oli löytänyt uuden tähden. Huisaa!



Emilien yhdeksi lempiharrastukseksi sukeutui pian mesettäminen ja pelaaminen. Erityisen mielellään tyttö pelasi erilaisia simulaatiopelejä, huvipuisto-, sairaala-, kaupunki- ja jopa elämäsimulaatioita. Kovin kärsivällinen hän ei kuitenkaan ollut, ja eräänkin kerran hän asensi yhden uusista peleistään vahingossa gruusiaksi, luuli pelilevyn olevan viallinen ja pisti sen saman tien päreiksi. Sophie kiskoi hiuksiaan ja piti pitkän saarnan siitä, miten viallisia tuotteita ei saanut hajottaa, vaan ne piti viedä takaisin kauppaan. Ja muutenkin olisi voinut kysyä apua ensin, ennenkuin teki mitään peruuttamatonta. Onneksi Sophie piti sentään sen verran tiukkaa jöötä, ettei ostanut tytölle uutta peliä hajotetun tilalle.



Sophie oli päättänyt kerta kaikkiaan laajentaa vähän seikkailu-uraansa nössön kaivelun ulkopuolelle. Ensimmäisenä olisi vuorossa kadonneiden sivilisaatioiden ja niiden aarteiden metsästys mustan pörssin luihujen nenän edestä. Sitä varten piti olla huippukunnossa, ja pian treenaaminen tuottikin tulosta.



Vaikka Emilie ei pitänytkään koulusta – tai ainakin esitti, ettei pitänyt – yksi lempiaine hänellä oli: biologia. Häntä ihan nolotti, mutta sen jälkeen kun opettaja oli antanut tehtäväksi tuoda kouluun kolme erilaista koppakuoriaista, Emilie ei pystynyt mitenkään vastustamaan kiusausta jatkaa ötököiden keräilyä. Ne olivat jotenkin hirmuisen kauniita, kuin pieniä koruja!



Ada taas toteutti taideharrastustaan maalaamalla upean muotokuvan Sophiesta. Sophie itse vähän kauhisteli Adan hänelle maalaamaa rohkeaa kaula-aukkoa, mutta ei voinut kieltää sitä, että kuva oli erittäin edustava.



Adan kuvaamataidonopettaja oli niin vaikuttunut Sophien muotokuvasta, että tuli ihan käymään Vähä-Tammelassa eräänä lauantai-aamuna. Nytkin Ada oli työn touhussa, eikä opettaja voinut kuin ihailla tytön mainiota värisilmää ja perspektiivin tajua.



Opettaja oli itse asiassa tullut käymään kertoakseen Adalle, että hänet oli kutsuttu jäseneksi erittäin eksklusiiviseen taiteilijaklubiin, kaikkien aikojen nuorimpana jäsenenä. Jäsenyys oli näin aluksi hiukan muodollinen, sillä klubi oli tarkoitettu oikeastaan vain aikuisille, mutta kuten opettaja selitti, jäsenyys oli suuri kunnia. Kun Ada olisi vähän vanhempi, hän voisi osallistua klubin kursseille, viihdetoimintaan ja kilpailuihin, ehkä jopa saada studion heidän tiloistaan. Mitäpäs siinä oli kolmetoistavuotiaalla vastaan sanomista!



Jäsenyydestä innostuneena Ada alkoi ahkerasti lukea taidehistoriaa ja maalausoppaita. Hänestä alkoi tuntua, että tuleva ura olisi mahdollisesti taiteen parissa...



Muutaman Indiana Jones -henkisen seikkailun jälkeen Sophie ihaili itseään tyytyväisenä peilistä. Hän oli elämänsä kunnossa, kokenut, nokkela ja kovakuntoinen maailmanmatkaaja. Nyt tytötkin olivat jo niin vanhoja, etteivät suuresti kärsineet, vaikka äiti olisikin välillä ollut pidempiä aikoja poissa. Madeleine alkoi tietysti olla jo aika iäkäs, mutta tuli silti aina mielellään lapsenvahdiksi. Jostain syystä Madeleine ehdotti aina itse nykyään, että tulisi itse mieluummin Vähä-Tammelaan kuin tytöt itse kartanon puolelle. Sophie hiukan epäili, että tytöt olivat tehneet pahojaan. Hän ei osannut yhdistää tyttöjen taannoista yöllistä seikkailuepisodia äidin vastahakoisuuteen ottaa kaksosia luokseen: ei kai äidillä oikeasti voinut olla mitään salattavaa?



Mutta seikkailija-arkeologius oli tullut nyt tiensä päähän Sophien kohdalla. Oli aika kokeilla jotakin raflaavampaa. Vanhaa ystäväänsä, kapteeni Edward Irvihammasta muistellen Sophie etsi käsiinsä Seitsemän Meren kammotuimman piraatin, kapteeni Oona Hopeasepän ja pestautui hänen laivastoonsa kapteeniksi. Sophie sai kapteeni Hopeasepän niin vakuutetuksi taidoistaan, että sai kerrassaan oman laivan ja 40 prosenttia saaliista. Ei hassummin aloittelevalle merirosvolle! Tytöille ja vanhemmille ei uranvaihdoksesta toki kerrottu mitään.



Sadoista pliéistä, arabeskeista ja rond de jambe parterreistä huolimatta Emilien massu ei tuntunut pienenevän, ja kun balettiopettaja hiukan töykeään tyyliin huomautti tytölle, että hän muistutti elefanttia tutussa, tyttö meni itkemään isoisälleen, että nyt pitäisi asialle tehdä jotakin. Äiti oli kieltänyt Emilietä käyttämästä hänen hienoja punttisalilaitteitaan, mutta Esaias kaivoi jostakin ikivanhat hirret ja verkot, jotka joskus olivat olleet kai jonkintyyppinen esterata, ja pystytti sen uudelleen Vähä-Tammelan pihaan. Vähitellen Emilienkin maha alkoi pienentyä, vaikka monta hikistä tuntia, sensuroitua ärräpäätä ja kivuliasta tikkua kämmenissä se vaatikin.



Keväällä tytöt täyttivät jo neljätoista. Tätä suurta päivää varten Sophie oli pantannut melkoista yllätystä: hän oli järkeillyt, että tuossa iässä tytöt pystyisivät jo käsittämään sen, että heidän isänsä ei ollut, kuinka sen nyt sanoisi, tästä maailmasta. Siispä, juuri ennenkuin juhlat alkoivat, Vähä-Tammelan ovelle ilmestyi pitkä, kummalliseen asuun pukeutunut muukalainen.

Ada tuijotti vierasta uteliaana, Emilie suu ällistyksestä ammollaan. Sophieta vähän nolotti, etteivät tytöt olleet ollenkaan osanneet varautua tähän tilanteeseen. Heillä ei ollut esiintynyt mitään Terhenin kokemia 'oireita', kuten ihonvärin vaihtelua, taaperoiän jälkeen. Kysymykset isästäkin Sophie oli kiertänyt epämääräisillä lupauksilla siitä, että hän kertoisi 'sitten joskus'. No, nyt se sitten joskus oli koittanut.



"Tuota, tytöt, tässä on teidän isänne. Lenwë on... Hän on tullut... Ööh... Miksi et kertoisi itse?" Sophie takelteli. Taustalla pauhaava liikenneselostus häiritsi hänen keskittymistään: miksi ihmeessä televisio oli päällä?!
Tytöt olivat jo toipuneet järkytyksestään ja suhahtelivat toisilleen suupielistään.
"On se ainakin ihan siun näköinen," Emilie sihisi. Ada tirskahti.
"Mutta miksi sillä on mekko päällä?" Ada mutisi naurusta tukahtuneella äänellä, sitten molemmat tytöt purskahtivat hiljaisiin kikatuksiin. Sophie katsoi heitä ankarasti, mutta turhaan.
Lenwë katseli tyttöjä kiinnostuneena. Hän oli nähnyt lapset vain vilahdukselta aiemmin, ja he tuntuivat kasvavan aivan älytöntä vauhtia. Vastahan he olivat syntyneet! Jokin uusi tunne paisutti hänen rintaansa: kai se oli sitä isän ylpeyttä.



Tämännäköisiä teinejä tytöistä kuoriutui hetkeä myöhemmin. Korkea aika, sillä vieraat kolkuttelivat jo ovella.



Koko Tavastin suku tuntui kerääntyneen Vähä-Tammelan katon alle, tai ainakin kaikki Sophien veljet. Emil oli selvästi vanhentunut, mutta oli yhtä raflaavan näköinen kuin ennenkin. TavastE oli saavuttanut suorastaan maailmanmainetta, ja sillä oli ollut jo monta omaa näytöstä Pariisin muotiviikoilla. Emil ihaili suuresti Emilien gasellimaisia piirteitä, ja Emilie olisi ollut jo lähdössä Milanoon malliksi, ellei Sophie olisi naureskellen pistänyt stoppia touhulle heti alkuunsa.

"Mutta ajattele nyt miten hienoa se olisi, jos Emil Tavastin malliston ykkösmallina olisi Emilie Tavast..." Emil yritti vielä taivutella siskoaan. "Katsotaan sitten kun Emilie on täysi-ikäinen, kiitos," Sophie naureskeli.



Esaias oli pistänyt jazziksi pianolla, kun Sophie vaihtoi kuulumisia Vilhelmin kanssa. Vilhelmistä oli tullut kuuluisa tutkija, joka oli kehittänyt lukuisia mullistavia lääkkeitä kehitysmaiden oloihin. Juuri nyt hän oli ollut otsikoissa jonkun hänen tiimiläisensä puhuttua sivu suunsa.
"No hyvä on, on se totta, olemme melkein saaneet valmiiksi lääkkeen, joka tuhoaa HI-viruksen. Mutta minä en sitten ole sanonut tätä, prosessi on vielä kesken!" Vilhelm suostui myöntämään. Sophie oli innoissaan: hän oli matkoillaan nähnyt aivan liikaa kärsiviä ja taudin riuduttamia ihmisiä. Hän oli sanomattoman ylpeä siitä, että juuri hänen veljensä oli mukana kehittämässä lääkettä, joka voisi parantaa niin monia.



Eikä Alexanderkaan ollut mitenkään kehnosti menestynyt. Hän oli lopultakin löytänyt oman lahjansa, nimittäin pörssikurssien ilmiömäisen lukutaidon. Hänestä oli tullut erittäin suosittu pörssimeklari ja sitten, kun se elämä oli käynyt liian hektiseksi, useiden arvostettujen rahastojen pörssineuvonantaja. Se tosin ei Adaa kiinnostanut, hän selitti paljon mieluummin enolleen uusimmasta suosikkibändistään, Haaveteatterista.



"Ja siis ne riffit, voitko uskoa, ihan mieletöntä kikkailua ja silti siinä on sellainen draivi ettei toista! Se Barrucci on kyllä nero kitaristiksi!" Ada hehkutti ja soitti raivokkaan ilmakitarasoolon. Alexander, jolla oli myös aina ollut tietty mieltymys kikkeliheviin, oli innoissaan.



Lenwë oli seisoskellut vaiti Sophien takana. Veljet olivat heittäneet uteliaita katseita hassusti pukeutuneeseen mieheen, joka näytti selvästi Sophieta nuoremmalta – jollain oudolla, iättömällä tavalla – mutta joka kuitenkin yhtä selvästi oli kaksosten isä. Nyt hän nykäisi Adaa käsivarresta. "Tytär," hän sanoi, hiukan kömpelösti, "keskustelisimmeko? Me kaikki kolme? Haluaisin kertoa teille itsestäni." Ada seurasi isäänsä kiinnostuneesti, Emilie hiukan mököttäen ruokasaliin. Emilie sulki oven heidän perässään.

Koska Lenwë oli kuitenkin sotilas eikä tottunut viivyttelyyn, hän lasketteli saman tien menemään tarinan itsestään, valtakunnastaan, hänen ja Sophien välisestä suhteesta ja siitä, että tyttöjen sisar oli Avalonian valtakunnan kruununprinsessa. Tytöt kuuntelivat silmät ymmyrkäisinä uskomatonta tarinaa. Toisaalta Lenwën suipot korvat ja viininpunaiset silmät puhuivat omaa kieltään siitä, ettei mies varmastikaan valehdellut.



Adan puhekyky palautui ensimmäisenä. "Ollaanko mekin sitten prinsessoja?! Vähänkö siistiä!" Hän möläytti. Lenwë hymähti huvittuneesti. "Ei, etkö kuunnellut mitä sanoin? Te olette kruununprinsessan sukulaisia äidin kautta, mutta teidän äitinne on tämän maailman kasvatti. Minun toiveeni on, että tekin asutte tässä maailmassa ettekä pyri Avaloniaan. Elämä siellä on paljon vaikeampaa ja vaarallisempaa. En tahdo tytärteni joutuvan vaaraan."



Sillä välin kun Adan ja Emilien elämää käännettiin päälaelleen, Sophie ja hänen veljensä tanssahtelivat iloisina olohuoneessa. Emil tuskaili aina Vilhelmin tiedemiesmäistä, homssuista tyyliä. "Jos nyt... Antaisit nyt edes mun vähän muotoilla tota sun hiuspehkoa, se on siis NIIN epäsiisti! Johan sulle nauretaan kun oot lehdissäkin tonnäkösenä."
"Ääh, hellitä hetkeksi, veliseni," Alexander naurahteli. "Vilhelmin tyyli ei muutu vaikka kuu tipahtaisi taivaalta tai Angelina Jolie tarjoutuisi naimaan hänet, joista ensimmäinenkin on paljon todennäköisempi vaihtoehto..."
Sophie oli onnellinen. Hänen perheensä oli pitkästä aikaa koolla, tytöt pärjäsivät hyvin koulussa, hän itse takoi erinomaista tulosta laivansa kapteenina... Kaikki oli hyvin.



Emiliekin oli uskaltanut avata suunsa. "Mainitsit jotain siitä, ettet ole tavallisesti tuonnäköinen. Mitä se tarkoittaa?"
Lenwë innostui. "Aivan niin, te ette ole vielä vaihtaneetkaan ihoa. Antakaas kun näytän..."
Emilie säikähti. "Vaihtanut ihoa? Mutta... Eihän se ole mahdollista, tuota... sattuuko se? Tai siis..."



Ovi kävi. Eteiseen astui henkilö, jota ei ollut nähty Vähä-Tammelan katon alla neljääntoista vuoteen.

Severi oli kesällä nimitetty yksimielisesti puoluejohtajaksi edellisen johtajan skandaalinkäryisen eron jälkeen. Puolueväki oli sitä mieltä, että nyt tarvittiin miestä, jonka pintaan likatahrat eivät tarttuneet.
Hän ei oikein itsekään tiennyt, miksi oli kävellyt tällä kertaa sisään Sophien ovesta. Severin tyyliinhän kuului normaalisti unohtaa kaikki ikävä ja olla kuin niitä ei olisikaan. Hän kuitenkin selitti itselleen, että olisi tahtonut tavata tyttärensä pitkästä aikaa. Hänen ja Midorin yhteinen poika, Matti, oli vielä aivan liian nuori ja kieltämättä hiukan kuriton ollakseen mukana isänsä vaalikampanjassa, mutta Severi oli kerrankin järkeillyt vaimonsa kannan kumoon ja vaatinut saada käydä kysymässä, olisiko Terhenillä kunnianhimoa ja intoa lähteä mukaan puolueen nuorisotoimintaan. Apilapuolueen kannatus nuorten keskuudessa oli kehno, ja millä muulla keinolla kuin puoluejohtajan tyttären johtamalla nuoriso-osastolla kannatusta olisi saatu kasvuun?



"Kas näin," Lenwë naurahti ja otti vitsikkään poseerausasennon. Ada ja Emilie tunsivat aivojensa ylikuumenevan. Mistä ihmeestä nuo lehdet yhtäkkiä olivat ilmestyneet? Ada tiiraili isänsä kasvoja sormiensa läpi, aivan kuin se olisi tehnyt asiasta jotenkin ymmärrettävämmän. "Teilläkin oli lapsena tällaiset lehdet kasvoissanne," Lenwë jatkoi armoa tuntematta. "Teidän pitäisi vähitellen pystyä tahtonne mukaan vaihtamaan ihonne joko tuohon, mikä sopii tähän maailmaan paremmin, tai sitten oikeaan ihoonne, jolla sulaudutte paremmin joukkoon Avaloniassa."
"Ovatko kaikki siellä tuonnäköisiä?" Ada kakisteli. "Että lehtiä kasvaa naamasta?"



Sophie oli kauhuissaan ja raivostunut. Juuri kun kaikki oli ollut niin hyvin, menneisyyden haamut ponkaisivat kuin tyhjästä esiin. Lehdissä oli ollut juttuja Severin menestyksestä, mutta hän oli päättäväisesti hypännyt ne osiot yli.
Veljet eivät olleet huomanneet kutsumattoman vieraan saapumista, sillä musiikki soi yhä kovalla ja he olivat äityneet tanssimaan innoissaan.
"Mitä helvettiä sinä täällä oikein teet?" Sophie kähisi. "Tulet kuokkimaan tänne tytärteni juhliin, eikö sinulla parempaa tekemistä ole?!"



Severikään ei ollut enää niin viileä kuin aiemmin. "Kai minulla on oikeus tavata omaa tytärtäni? En minä ole teidän elämäänne kertaakaan näinä vuosina häirinnyt. Nyt kun minulla olisi Terhenille asiaa, niin saan tällaisen kohtelun! Sitäpaitsi mitkä ihmeen pippalot täällä oikein on?"
Sophie tuhahti myrkyllisesti. "Kun viimeksi tarkistin, syntymäpäiväjuhlien pito ei ollut laissa kiellettyä. Mitä sinä meistä tahdot? Turha tulla enää tässä vaiheessa inisemään mistään tapaamisoikeuksista." Sophie ei vieläkään saanut kakistettua ulos, että Terhen ei ollut Severin tytär. Miksi hänen piti olla työssään niin rohkea, mutta sosiaalisessa elämässään auttamaton nyhverö?
"Noh, missä se Terhen oikein piileksii? Tiedä, että minulla on valtakunnan parhaat lakimiehet käytössäni, jos alat vastustella, niin... No! Näyttäkää minulle tyttäreni!" Severi tivasi. Sophie väänteli hämmentyneenä käsiään. Mitä ihmettä hän sanoisi... Ja entä jos Severi näkisi Lenwën, onneksi mies oli sentään piilottanut oikean ihonsa tänään...



Lenwë oli neuvonut tytöille tekniikan, jolla ihoa vaihdettiin tietoisesti.
"Vau!!" Ada huudahti. "Ihan kuin joku naamiaisasu! Vähänkö siistin näköistä! Sähän olet kuin joku haltiaprinsessa, siskoseni!"



Emiliekään ei voinut olla ihastelematta siskonsa uutta ulkomuotoa. "Nyt näytät jotenkin enemmän siltä, miltä sinun pitäisi näyttää... Ehkä voisit ruveta pitämään oransseja vaatteita? Tai luomiväriä, tai huulipunaa, mitäs tykkäisit?"
"Hassu Emilie, itselläsi on ihan samanlaiset. Etkä itse varmasti käyttäisi ikinä oranssia... Huh."
Olohuoneesta kuului outoa meteliä.



"Sinullahan ei ole mitään oikeutta käydä uhittelemaan minun tytärtäni, vaikka olisit miten isokenkäinen," Esaias ärjyi vaivaantuneen näköiselle Severille. Severi ei oikein osannut suhtautua vanhoihin ihmisiin, jotka yhtäkkiä alkoivat käyttäytyä kummallisesti.
"Muttakun... Minä vain olisin halunnut... Ööh..." hän soperteli.
"Terhen ei ole täällä, muutenkaan. Sinuna olisin nyt vain reipas jolppi ja lähtisin kalppimaan täältä, ennenkuin käy hullusti."
Severi iski kätensä puuskaan. "Uhkailetteko, hyvä herra? Ettekö tiedä, kuka minä olen?"



Severin ja Esaiaksen jatkaessa kinasteluaan pahaa-aavistamattomat kaksoset ja Lenwë pölähtivät olohuoneeseen.
"Mitäs täällä oikein mekkaloidaan?" Ada hihkaisi iloisesti. "Katso äiti katso mitä me osataan tehdä! Isä näytti!"
Sophie tuijotti kauhuissaan syyslehtien värikirjoa rakastettunsa ja tytärtensä kasvoilla. "Ssshhh! Menkää äkkiä takaisin, ennenkuin..." Hän yritti hyssytellä, mutta tytöt olivat jo innoissaan ryntäämässä isoisänsä kimppuun.



Sophie nielaisi vaivautuneesti, kun Severi huusi kuin henkensä hädässä nähdessään tytöt ja Lenwën. "Mitä epäsikiöitä... Hirviöitä.. Demoneja! Noituutta! Roolipelaajia!" Nyt Sophien veljetkin huomasivat, että jotakin oli tekeillä.



Ada katseli outoa pukumiestä pää kallellaan. Hän oli jotenkin tutunnäköinen.
"Etkös sinä ole se... poliitikko?" Viime hetkessä Ada nielaisi sanan 'tylsä', mutta kun Severi kavahti taaksepäin hänen puhuttelunsa seurauksena, Adaa alkoi harmittaa ettei ollut puhunut suutaan puhtaaksi.
"Mitäs siinä tuijoitat, senkin käpy. Etkö ole aikaisemmin nähnyt muita kuin valkoihoisia?" Ada tivasi aiheuttaen kohahduksen kuuntelijoissa. Sitten hän käänsi ukolle selkänsä. Emilie näytti olevan itkun partaalla.



"Vai tällaista täällä harjoitetaan! Huoruutta demonien kanssa! Varokin näyttäytymästä noiden epäluomien kanssa julkisesti, tai minun urani on pilalla! Tämä on pöyristyttävää, miten voit tehdä tällaista minulle!"
Sophiella alkoi keittää yli. "Minä, minä, minä! Olet kyllä uskomattomin, itsekeskeisin, sietämättömin roisto mitä maa päällään kantaa! Kuvitteletko todellakin, että minulla olisi jotakin velvollisuuksia sinua kohtaan kaikkien näiden vuosien jälkeen!? Ettäs kehtaat tulla tänne kutsumatta haukkumaan minun rakkaitani! En ymmärrä, miten kukaan järjissään oleva ihminen voi äänestää sinua!"
Ada supatti enoilleen jotakin, Emilie oli kadonnut johonkin. Sophie tunsi olonsa hiukan avuttomaksi, vaikka osasikin esittää pitävänsä puolensa.



Emilie oli rynnännyt itkien yläkertaan. Häntä ahdisti suunnattomasti: ilta oli tuonut mukanaan aivan liikaa uutta informaatiota. Isä, kummallinen ihonvaihtamiskyky, ja kaiken kukkuraksi äiti näköjään tunsi tuon niljakkaan Severi Uusisen. Emilie ei ollut kovin kiinnostunut politiikasta, mutta Uusisen ja Apila-puolueen propagandaa oli vaikea edes yläasteikäisen välttää. Ja nyt tuo huippupoliitikko tuosta vain pölähti heidän olohuoneeseensa syyttämään tyttöjä ja Sophieta vaikka mistä ihan kummallisesta... Siinä oli liikaa ymmärrettävää. Ja sitten vielä haukuttiin epäluomaksi, Emilietäkin joka oli tottunut aina olemaan kaikista kaunein!



Emilie paiskasi huoneensa oven kiinni ja alkoi itkeä nikotellen. Ei hän halunnut olla mikään kahden maailman kansalainen, hän halusi olla ihan tavallinen nuori tyttö, jonka tärkeimpiä huolia olivat poikajutut ja vaatteet. Isona hän tahtoi ehkä sisustussuunnittelijaksi, tai ehkä malliksi enon näytöksiin. Oliko se liikaa pyydetty?



Sophien veljet olivat asettuneet puoliympyrään Severin ympärille. ahdistaen häntä rehvakkain asennoin.
"Jos sinulla on jotakin sanottavaa sisarentyttäristämme tai heidän isästään, voit kertoa sen meille," Alexander ärisi. "Ehkä me voimme sitten kertoa mielipiteesi eteenpäin laatulehdistölle," Vilhelm jatkoi rauhallisesti hymyillen, painottaen sanaa laatu.

Severi irvisti kauhuissaan: hän ei ollut koskaan ymmärtänyt yhdistää näitä kolmea kuuluisaa miestä samaan perheeseen. Nyt se tuntui tietenkin typerältä, mutta hänhän oli keskittynyt aina maaseudun suomenkieliseen äänestäjäkuntaan, ei suinkaan kaupunkien ruotsinkielisen yläluokan touhuihin. Hän suomi itseään ankarasti: olisihan hänen pitänyt muistaa ainakin Emil, joka oli joskus suunnitellut hänelle uuden tyylinkin. Mutta Severin maailmassa sitä, mikä oli epämiellyttävää, ei ollut olemassa. Entisen vaimon homoseksuaali veli, ja vielä joku muotisuunnittelija, oli sellainen asia, minkä Severi mieluummin unohti.



Severin korvat aukesivat parahiksi, kun Emil avasi naurahtaen suunsa. "Mitäs sanotte, hyvät veljet, eiköhän ole aika herra puoluejohtajan lähteä näistä juhlista?"
"Kannatetaan," murahtivat kolme muuta miestä. Muitta mutkitta Lenwë sieppasi Severin lukko-otteeseen, Vilhelm ja Alexander nostivat hänen jalkansa ja Emil lähti johtamaan tietä ivallisesti marssilaulua viheltäen. Severiä hävetti suunnattomasti: entä jos joku näkisi?



Kun Tavastin miehet poistuivat naureskellen ja käsiään pyyhkien sisälle, Severi jäi seisomaan portille polvet järkytyksestä vapisten. Lehdet tuon oudon miehen käsissä olivat aivan selvästi kasvaneet suoraan ihosta, ne eivät voineet mitenkään olla naamiaisasua. Severi oli varma siitä, että oli nähnyt lehdissä värisevät verisuonet. Mahdotonta!
"Noh, alahan nyt laputtaa siitä jo," ruusuja kastelemaan ryhtynyt Madeleine huusi entiselle vävylleen. "Eikö jo tullut selväksi, ettei sinua täällä kaivata?"
Severi lähti puolijuoksua pakoon. Tämän talon lähelle hän ei tulisi enää ikinä!



Kun Sophien veljet ja Lenwë olivat lähteneet, Ada kaivoi eteisen kaapista pienen yllätyksen. Emilie, joka oli jo selvinnyt järkytyksestään, vetäisi henkeään.
"Mistä ihmeestä sait ilotulituksia tähän aikaan vuodesta?!" hän kauhisteli. "Eikö se ole laitontakin?"
Esaias hieroi innostuneesti käsiään yhteen. "Äläs nyt ole tylsä, Emilie! Siitä onkin aikaa kun täälläpäin on viimeksi nähty kunnon ilotulitus."
Ada oli jo tuikkaamassa tulta sytytyslankaan. "Hihii! Hirveä paukehan näistä lähtee!" Tyttö huudahteli iloisesti. Juhlien välikohtaus oli jo unohdettu.



Vähitellen tyttöjen tyylikin muuttui, kun lukion alkaminen lähestyi. Adalle vaatteiden mukavuus oli edelleen tärkeintä, ja tukkansa hän piti niin villinä ja punaisena kuin vain pystyi. Hirmuinen käkkäräpermanentti olisi näyttänyt naurettavalta kenellä tahansa muulla, mutta Adan voimakkaat piirteet vaativat kehyksekseen vähintään yhtä voimakasta kampausta.



Emilien tyyli pysyi rikkumattoman tyylikkäänä. Hän näytti jossain määrin ikäistänsä vanhemmalta, eikä mennyt kauan ennenkuin kaikki kylän pojat olivat häneen aivan umpirakastuneita. Emilie leikitteli milloin kenenkin kiintymyksellä, muttei jaksanut ketään oikein kauan. Pojat olivat hänestä usein aivan liian korkealentoisia: ei häntä kiinnostanut pohdiskelut Keski-Maan olemuksesta tai Voltairen filosofiasta, hän olisi paljon mieluummin lähtenyt ajelulle auringonlaskua katsomaan.



Mutta palataanpa Avaloniaan. Asemasotavaihe oli jatkunut jo neljä Avalonian vuotta, Terhen olisi kohta aikuinen. Hänen kasvunsa oli sopeutunut jossain määrin Avalonian aikaan, mutta silti hän tuntui ikääntyvän nopeammin kuin olisi ollut ihan tavallista.
Kuukausi sitten Avalonialaisten puolustus oli murtunut, ja kuninkaan oli pitänyt lähteä kaikkien joukkojensa kanssa lyömään Helegalanin armeijaa takaisin. Palatsissa elettiin kuin pysähtyneessä tiimalasissa: elämä jatkui mahdollisimman paljon entisten uomien mukaan, paitsi että kaikki miehet olivat poissa. Paitsi saamaton Caledhrestad, joka aina valitti milloin mitäkin vaivaa, ettei olisi tarvinnut lähteä taistelemaan. Valittavia hovikukkasia ei taistelukentällä kaivattu, joten Caledhrestad sai jäädä jälkeen.
Mitään ei särkynyttä ei uskallettu korjata, mitään uutta ei uskallettu aloittaa. Taistelun tulos oli epävarma. Palatsin taloutta pyörittivät kuningataräiti Belegiril ja kuningatar Laërwen, joka oli lopultakin saanut vähän itseluottamusta hyväksyttyään lopulta sen, että lapsettomuus olisi hänen kohtalonsa. Terhen joutui kuitenkin suureksi ärsytyksekseen edelleen jatkamaan sievien, turhien kuvien maalausta ja kirjailua.
"Eikö minun pitäisi pysyä perillä sodan kulusta, minustahan tulee kuningatar," hän intti usein, mutta turhaan. Kun Branon oli poissa, ei kukaan ollut valvomassa sitä, että Terhenin kasvatuksessa olisi otettu huomioon hänen erikoislaatuinen asemansa. Kaikki hokivat vain sitä, että kun sota olisi ohi, Terhenin tulisi osata käyttäytyä kuten naisen sopi. Viittaukset Belegiriliin ja Laërweniin sivuutettin olankohautuksella: tämä oli poikkeustila. Kukaan muu paitsi Branon ei osannut nähdä, että kyse oli suuremmasta kuin vain yhdestä pikku sodasta.



Sitten, kesken Caranorin taidehistorialuennon, palatsin toisesta siivestä kuului hirveää meteliä. Caranor keskeytti puheensa hetkeksi. Hänkin oli huolissaan veljensä puolesta, mutta sittenkin hänen velvollisuutensa oli kuningasta kohtaan.
"Niin, ja sitten Galadhel kehitti kultaisen suhde-periaatteen..." Caranor jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Terheniä alkoi ärsyttää.
"Tiedän kyllä kultaisen leikkauksen, kiitos, kyllä minunkin maailmassani koulussa jotakin opetettiin. Emmekö voisi käydä katsomassa, mitä tuolla tapahtuu?" hän äyskäisi tarpeettomankin äänekkäästi. Sota kiristi kaikkien hermoja.
"Mutta teidän korkeutenne, tuskin se on mit..." Caranorin rauhoittelut leikkasi eläimellinen tuskanhuuto. Enempiä kyselemättä Terhen syöksähti ulos sillalle, kohti kuninkaallista makuuhuonetta. Caranorin ei auttanut kuin seurata.



Taistelu oli mitä ilmeisimmin ohi. Branon makasi vuoteella täysissä varusteissa, kasvot muta- ja veriroiskeiden alla kalmankalpeina. Kipu väänsi hänen kasvonsa, mutta enää ei kuulunut muuta kuin vaivalloinen hengitys. Laërwen polvistui miehensä vierellä täysin kykenemättömänä puhumaan, kyynelet poskillaan; Belegiril ei saanut silmiään irti poikansa vatsasta, jonka kohdalla haarniskassa oli valtava viilto. Kipunat Branonin kasvojen ympärillä välkehtivät enää heikosti.



Terhen tuijotti suu auki. Branonin haavasta vuotava veri valui kallisarvoisille lakanoille, eikä kukaan tehnyt mitään pysäyttääkseen virtaa.
"Miksei kukaan tee mitään? Kuningas... isähän kuolee!" Terhen kuiskasi niin kovaa kuin uskalsi. Lenwë oli yhtä lailla roiskeiden ja naarmujen peitossa, mutta vaikutti muuten vahingoittumattomalta.
"Mitään ei voi tehdä. Helegalanin ase on myrkytetty ja noiduttu, mikään meidän taitomme ei auta muuhun kuin viivyttämään väistämätöntä."



Kun Terhen vielä sulatteli tietoa, Daelagos alkoi murahdellen kertoa taistelun kulkua.
"Meinasimme melkein hävitä koko paskan. Helegalan pönötti kukkulan laella erillään omasta armeijastaan, paiskoi vain taikoja meidän niskaamme niin että hyvä kun pääsimme eteenpäin. Sitten kuningas johti meidät itse sivukautta suoraan Helegalanin kylkeen sillä aikaa kun pääjoukko hämäsi hänen joukkojaan... Ja tuo mokoma uhkarohkea jolppi kävi itse henkilökohtaisesti sen noita-akan kimppuun! Voitimme taistelun, mutta nyt menetämme kuninkaan." Daelagos oli karskista puheestaan huolimatta selvästi järkyttynyt. Hän sylkäisi lattialle.
"Kuka meitä nyt johtaa? Sinäkö, pikkutyttö? Tiedätkö edes mitään armeijan johtamisesta?" Terhen tuijotti kapteenia murhaavasti. Olkoonkin kuningataräidin epävirallinen puoliso, hänellehän ei tuohon sävyyn puhuttaisi.
"En minä ole mikään hepsankeikka, vaikka sellaista minusta yritetäänkin kovasti tehdä!" Hän tiuskaisi, ääni järkytyksestä ja kauhusta kimeänä. "Jos minun pitää johtaa armeijaa, niin sitten minä teen sen, kautta Orninnin likaisten korvien!" Portaiden alapäästä kuului äkkiä tukahdutettu tirskahdus. Terhen säntäsi porrasaukolle.



Caledhrestad hillui päättämättömän näköisenä portaiden alla, kuin olisi tahtonut paeta mutta ei ollut ehtinyt.
"Mitä sinä täällä teet?" Terhen tiukkasi. "Tiedät varsin hyvin ettei sinulla ole asiaa kuninkaankamariin, ellei sinua sinne erikseen kutsuta. Eikä kokoussali ole mikään ajanviettopaikka." Mikseivät nämä typerät haltiat käyttäneet ovia? Tähän asiaan pitäisi tulla muutos, kunhan Terhenillä olisi asiaan jotain sanottavaa. Hän yritti sulkea pois mielestään järkytyksen isänsä haavoittumisen johdosta. Kun ei tiennyt, miten olisi suhtautunut, oli paras olla suhtautumatta ollenkaan; se oli aina ollut Terhenin tapa selvitä kiperistä tilanteista.
"E-een minä mitään tässä, jos minä tästä vaikka lähdenkin, en varmasti kyllä kuullut mitään, teidän korkeaylhäisyytenne..." Caledhrestad sopotti typerästi. Terhen tuhahti halveksuvasti, katsoi että tuo hyypiö varmasti lähti pois, ja aikoi sitten palata kuninkaankamariin. Jokin sai kuitenkin hänet kurkistamaan vielä ikkunasta Caledhrestadin perään.



Kun puolialaston hovimies suuntasi kulkunsa mystisesti pois polulta ja suoraan pusikkoon, Terhen säntäsi hiippaillen hänen peräänsä. Terhen ei ollut koskaan luottanut Caledhrestadiin: hänellä oli liian liukas kieli selittämään, mihin hän aina katosi pitkiksi aikaa, ja toisaalta keksimään verukkeita joilla laistaa töistä. Terhenin sydän pamppaili samalla kun hänen järkensä ja tunteensa taistelivat keskenään: jäädäkö valvomaan kuolevan mutta etäisen isän vuoteella, vai selvittääkö, oliko hänen epäilyissään todella jotain perää. Mitä Terhen oli Branonin puheesta ymmärtänyt, kuningaskin epäili että palatsissa oli vakooja. Lopulta Terhen päätti seurata Caledhrestadia: jos hän todella oli menossa sinne mihin Terhen arveli hänen menevän, sieltä voisi löytyä keino kuninkaan parantamiseksi.



Sitä, miten Terhen sen löytäisi, hän ei jaksanut miettiä. Sen keksisi sitten kun oli aika. Rohkeasti Terhen astui pois polulta seuraten hovimiestä tiheän pensaikon läpi.



Terhen seurasi Caledhrestadia pimenevään iltaan yhä kauemmas. Metsä muuttui valoisan kauniista synkäksi ikimetsäksi, jossa mustat, kuivuneet puut ojentelivat oksiaan kohti Terheniä.
Hän ei ollut enää aivan varma siitä, kuinka kauas oli tullut. Hänellä oli hämärä mielikuva siitä, että tämänpäiväsen taistelun kenttä oli jäänyt jonnekin itään, että tämä metsä rajasi sitä. Terheniä hiukan pelotti: entä jos hän törmäisi vihollisen sotilaisiin? Mutta toisaalta, kai Caledhrestad tiesi, mihin oli menossa.
Sitten metsä muuttui jälleen. Oli jo pimeää, mutta yhtäkkiä puut tuntuivat valaisevan itse itseään. Maassa oli kummallisia kivimuodostelmia, ja metsän pohjaa peitti sairaalloisenväristen kukkien matto. Edessäpäin kajasti kirkkaampi valo; Caledhrestad oli kadonnut näkyvistä.



Terhen seurasi valoa, ja päätyi hämmästyksekseen eräänlaisen mökin eteen. Ja minkälaisen mökin! Se seisoi syvennyksessä jonkinlaisten valtavien pavunvarsien varassa, ja ylös johtivat kapeat kierreportaat. Seinät näkyivät hiukan läpi: sisällä liikkui selvästi kaksi hahmoa. Terhen hiipi lähemmäs kuullakseen, mitä sisällä puhuttiin.



Helegalan Dínechurin siveli hellästi rakastajansa poskea. "Ei sinun olisi tarvinnut tulla, rakkaani. Tiedän jo, että se surkea kuninkaanrääpäle tekee kuolemaa. Minun loitsuihini lääkkeet ovat tiukasti minun arkuissani, häntä ei voi kukaan enää pelastaa. Mutta toisaalta, taistelun jälkeen on mukava iloita kauniin miehen kanssa..."
Terhen värähti inhosta. Helegalanin ääni oli kuin jäätä. Sitähän hänen nimensäkin tarkoitti: etäinen jää. Branon oli kertonut... Ja nyt tuon inhottavan jäänaisen takia isä ei enää koskaan kertoisi Terhenille enää mitään; ei, ellei Terhen pääsisi käsiksi Helegalanin mainitsemiin arkkuihin. Mutta miten?
"...Tämä metsästysmaja on niin hirveä paikka asua, mutta täytyyhän kuningattarella olla katto päänsä päällä. En voi nukkua puun alla viittaan kääriytyneenä niinkuin halpa-arvoiset sotilaat." Helegalan jatkoi.
"Niin, enkö ollutkin älykäs, kun muistin tämän majan näin läheltä pääkaupunkia? Enkö?" Caledhrestad oikein kerjäsi kehuja, kuin koira. "Ja etenkin kun keksin, mihin arvokkaimmat tavarasi voisi kätkeä. Tuon ison kiven alta ei kukaan osaa katsoa – ei sillä, että kukaan tänne löytäisikään. Ja jos löytää, se raukka ei selviä hengissä."
Sillä hetkellä Terhen astui vahingossa kuivan oksan päälle. Se oli ihan pieni, mutta riittävän iso paukahtaakseen lämpimässä, tyynessä illassa kuin halkeava kivi. Ei! Kätkökivi oli niin lähellä...



Terhen muisti kauhunsa keskellä, miten oli itse yllättänyt Caledhrestadin salakuuntelemasta portaiden alapäässä aiemmin samana päivänä. Se olisi ollut huvittavaa, ellei jäätävän kaunis, hirvittävä velhonainen olisi katsellut Terheniä nenänvarttaan pitkin. Hänen pelkkä katseensa tuntui jäädyttävän Terhenin niille sijoilleen. Näinkö tämä päättyisi?
"Caledhrestad, kultaseni... Meillä näkyy olevan pieni kuokkavieras. Huolehtisitko hänestä?"

167 kommenttia:

Palikka1 kirjoitti...

Tuhma täti ei saa kiusata Terheniä! Kaikista tytöistä kasvoi todella kauniita neitoja. Miten kummassa tarina tästä jatkuukaan? Ja Sophien kanssa tehdyn sopimuksen kaikkia yksityiskohtiahan emme sitten kerro. :P Jätätpä taas mainioon kohtaan meidät odottamaan. Ai niin, Oona lähetti terveisiä Terhenille, että sähkösokkilaitteet voidaan kyllä kaivaa piilosta esille, jos hän haluaa käsittelyä henksellihemmolle(siis Severille).

Anonyymi kirjoitti...

JEE! Hyvä osa. Kaikista tytöistä tuli aika kauniita. Toivottavasti seuraava osakin on hyvä!

Anonyymi kirjoitti...

:D Terhen on kyllä muuttunu! ja tosi todellinen jakso kun naamoissa oli mutaa.....

Anonyymi kirjoitti...

eli kannattaako ottaa suurin mahdollinen resoluutio niin kuvanlaatu on parempi :)

Tui kirjoitti...

"Hirviöitä.. Demoneja! Noituutta! Roolipelaajia!" *virn*. Kiitos sinulle Annikainen päiväni ilostuttamisesta ja sulostuttamisesta.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana osa taas. Mistä sä olet noi lehdet löytänyt?

Anonyymi kirjoitti...

Mä repesin kans tolle "rooliipelaajia!"-kohdalle :D Hulvatonta! Mua ilahdutti myös erityisesti se, kuinka Sophien veljet kerääntyi Severin ympärille niin machoina ja ajoi "henkselihemmon" tiehensä :D

Ja jäi muuten jännään paikkaan! Olet luontainen tarinankertoja, ehdottomasti :) Kiitokset tästä mainiotakin mainiommasta lukuelämuksestä, jälleen kerran <3

Annikainen kirjoitti...

Ota mieluummin sellainen resoluutio, joka pelaa yhteen työpöytäsi resoluution kanssa. Tärkeämpää on laittaa grafiikka-asetukset mahdollisimman hyviksi, ei se koko vaan se laatu ;)

Taisin joskus aikaisemminkin sanoa, että lehdet ja muut haltiaihot ovat Mod the Simsista löytyviä Enaylan pixie-ihoja. :)

Anonyymi kirjoitti...

Upeaa! Kaksi ja puolipäivää kesti lukea tarina alusta tähän jaksoon asti :) olet aivan mahtava kirjoittaja, ja aina vain paranee kun tarina etenee.

Kiitos sinun, olen nyt jäänyt totaalisen koukkuun näihin :) annoit tarinallasi niin hienon ensivaikutelman legacyistä, että nyt en muuta teekään kun luen näitä :D

terveisin hopeakyynel

Anonyymi kirjoitti...

Ihana osa ihana ihana ihana ihana ihana ihana!

En nyt keksi tähän muuta sanottavaa, piä on ihan tyhyjä! XD

Anonyymi kirjoitti...

Voi että! :D Tästä tulikin todella mielenkiintoista. Tekstistä löytyi sopivasti pieniä huumorikukkasia, mutta siltikin asiassa pysyttiin. Juonenkäänteet olivat hyviä, enpä olisi koskaan arvannut Severin marssivan sisään ovesta. Eikä saa unohtaa Helagalania. Itse asiassa päättelin jotenkin, että Caledhrestardista kehkeytyisi Terhenin rakastettu, mutta niin ei sitten käynytkään.. ;<

Adasta ja Emiliestä kasvoi molemmista todella nättejä. Kerrontasi oli myös näiden kahden suhteen edelleenkin erittäin sujuvaa, jotenkin niin kotoisaan.

Kirottua, minä kyllä antaisin Emilin stailata itseni milloin vain..

Annikainen kirjoitti...

Eikö ole vaikea nimi tuo Caledhrestad? Tarkoittaa muuten muistaakseni 'vihreää maanvaivaa' tai jotain sinnepäin :D Sietämätön kieli tuo sindarin ;)

En mäkään olisi osannut odottaa Severin ilmestymistä paikalle. Se vaan tuli. Tää peli on kyllä siitä hauska, että vaikka miten suunnittelee ja valmistelee, sitten se välillä heittää ihan häränpyllyä :D Hauskaa se ainakin on.

noora kirjoitti...

"Itse asiassa päättelin jotenkin, että Caledhrestardista kehkeytyisi Terhenin rakastettu, mutta niin ei sitten käynytkään.. ;<" Mäkin mietin hetken samaa :D

Miten muuten saat vaihdettua tuota ihoa lehti-ihoksi ja sitten taas normaaliksi?

Annikainen kirjoitti...

Odotinkin tuota kysymystä jo ;) Se on oliko se nyt christianlovin sellainen häksäilty taulu, josta vaan valitaan sitten se iho minkä tahtoo (niitä on yhteensä kolme ja sinne on valmiiksi ohjelmoitu aika monia ihoja, mutta sitä ei enää päivitetä, että se ei kai toimi kaikilla. Ne ihot täytyy siis olla itsellä ladattuna, muuten tietenkään ei toimi. Onneksi nuo enaylat oli siellä :>).

Anonyymi kirjoitti...

Saatan olla ainoa, mutta mielestäni Ada on paljon kauniimpi ja persoonallisempi kuin Emilie :) hyvä osa!

Annikainen kirjoitti...

no et ainakaan jos minut lasketaan mukaan... *visl*

Tai mitä hittoa, minähän tätä kirjoitan :D Enkä missään tapauksessa yritä luoda mitään mielikuvia. :D

Anonyymi kirjoitti...

Tiiätkö mitä? mun sivuliie kirjotti kaks että Ihan *****Lc! ja että pelaan mukamas koodeilla! ja että mun simit ja kantä-äiti on rumia :( saavat kyllä miettii ensin ennenkuin tulevat haukkumaan.... *surullinen*

Annikainen kirjoitti...

Voi toista :( Sellaista se usein on aluksi. Ei kannata välittää, ihmiset on joskus ihan hölmöjä. Jatkat vaan sitkeästi ja teet niinkuin itse tahdot :)

Tavastejakin on joskus haukuttu rumiksi, että jos siitä lähdetään... On ihmisiä, joille kauneus tarkoittaa sitä, että on pumpatut huulet ja tissit ja luonnottoman isot silmät. Ja mielellään blondi tukka. Sellaiset kommentit voi jättää ihan omaan arvoonsa.

Anonyymi kirjoitti...

^ Haukkujat kannattaa jättää omaan arvoonsa. Rakentava palaute on hyvästä, mutta se että kommentissa vain ilmoitetaan tarinan olevan peestä + kiitos ja hei, ei edistä mitään.

Ah, ainakin saan aikaan lahjakkaita kirjoitusvirheitä. :D Parempi olisi vielä ollut, että olisin unohtanut Caledhrestadin nimestä s-kirjaimen.

... niin, olihan tässä ihan asiaakin. Unohdin aiemmin kysyä tätä, mutta mistä ovat Adan teini-iän vaatteet? Todella hauskannäköiset.
(hmh, en ole koskaan pitänyt siitä, kun joudun vaivaamaan jotakuta ladattujen kyselemisellä, mutta ei voi mitään.)

Annikainen kirjoitti...

Mä luulen, että ne ei ole ladatut vaan joko teinikamasetin tai H&M-kamasetin vaatteet. Valitettavasti en nyt muista ulkoa :/ Luultavimminkin kyllä H&M-setin, siinähän oli tuontyyppisiä. :)

Palikka1 kirjoitti...

Adan teinivaatteet ovat tosiaan H&M-kamasetin vaatteita ja Emilie näyttää käyttävän Vapaa-ajan vaatteita. :D

Tuo Severi kaipaa kyllä hieman - hmmm käsittelyä... *Miettii kovasti suunnitelmia Severin pään menoksi.*

Anonyymi kirjoitti...

Elämä on tätä. Severi severi severi... Oon kokonaan unohtanu sen sukunimen XD
Severi, kolme sanaa sinulle, olet olet inhottava minulle. Tylsä valmiskasvo... -__-'

Anonyymi kirjoitti...

nyt saat sanoa että miten tää kannataa laittaa?

Varjoitus taso
1.pois
2.keskiverto
3.korkea.

simien tarkkuus
1.matala
2.korkea.

pintojen tarkkuus.
1.matala
2.korkea

päivitystiheys.
60
70
72
75
85

reunat.
karkea
sileä

läpinäkyvyys.
pois
päälle

resoluutio.
800x600
1042x786
1152x864
1280x768
1280x960
1280x1024.

Grafiikka.
matala
keskiverto
korkea.

Annikainen kirjoitti...

Vaikea sanoa kun en tiedä sun koneen toimintakykyä... No, jos sulla on tehokas kone, suosittelen seuraavaa:

Varjostus: korkea
Simien tarkkuus: korkea
Pintojen _"_: korkea
Päivitystiheys: 85Hz (ettei silmät mee)
Reunat: ainakin puoleenväliin, niin paljon kohti sileää kuin kone jaksaa pyörittää
Läpinäkyvyys: pois
Resoluutio: 1280x1024 (tarkista että työpöydällä on sama, tai jos sulla on laajakuvanäyttö, sellainen jossa on suunnilleen sama korkeus eli vähän suurempi, eli se jälkimmäinen luku siis.
Grafiikka: korkea.

Sitten kamera-asetuksista vielä kuvausala suuri ja kuvan laatu korkeaksi. :)

Annikainen kirjoitti...

Niin ja se on Severi Uusinen. Sen voi muistaa siitä, että kys. hemmolla on jonkuntyyppinen vastine todellisuudessa, joka on aika tavalla esillä julkisuudessa... ;)

Anonyymi kirjoitti...

Niinkö? Matti Vanhanen? Ilkka kanerva? (Kanerva!? sehä on tytön nimi!!!! :'D)

Annikainen kirjoitti...

Uusinen - Vanhanen. Onko se noin epäselvää? :D Sehän on ihan sen näköinenkin. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Mitä ihmettä, kamasetistä? Olen jo ilmeisesti tottunut siihen, etteivät Maxisin luomat vaatteet ole paikoitellen varsinaisia mestariteoksia. :') Pitäisi ilmeisesti katsella kamasettienkin tarjontaa paremmin.

--- !
Midori Ruusunen!

... tai ei ehkä sittenkään..

Anonyymi kirjoitti...

Elikkä...... kannattaako käyttää neliöpikseleitä? ja mun 4 osan puoleenväliin ne kuvat on tosi huono laatusia kun vähän testailin sitä laatua niin älä säikähdä.

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi jos vaivaan,mutta mistä olet ladannut noita ihania tavaroita??

Annikainen kirjoitti...

Neliöpikseleitä ei minusta kannata käyttää, tai en ole ihan varma, mutta ne taitaa tehdä kuvasta sellaisen ruudullisen näköisen... Niin että pikselit näkyy. Kai.

Sopisiko olla vähän tarkempi, mitähän tavaroita erityisesti tarkoitat? Mulla on jotakuinkin 7 gigaa ladattuja, joten niiden luettelemiseen menee hetki. :)

Anonyymi kirjoitti...

Esim.Vessojen ja makkareiden tavaroita,niitä i LOVE!

Annikainen kirjoitti...

Missä talossa? :D Suur-Tammelassa on tehokkaassa käytössä TSR:n cashcraftin vanity fair-setti. Vähä-Tammelan makkari- ja kylppärikamat on yllättävänkin paljon lähinnä pelin omia tavaroita. Räsymatot on Qpan kutomosta, nuo haltiakamat suurilta osin Modista. Hakusana 'elven' on aika toimiva. :)

Anonyymi kirjoitti...

Öh,mikä on TSR?

Anonyymi kirjoitti...

Ainiin,oletko ladannut suur tammelan ja vähä tammelan?Jos olet,kertoisidtko mistä?PS:Ainiin,häiritseekö nämä ´´mistä mikin on ladattu´´ kysymykset?

Anonyymi kirjoitti...

Häh, onko Parsimoniouksessa jotain häikkää? Mulla se ei ainakaan toimi :(

Anonyymi kirjoitti...

Ups sori, kun kirjotin tota nimimerkkiä meni caps locki (vai miten se nyt kirjotetaankaan) päälle.

Annikainen kirjoitti...

TSR=The Sims Resource.

Tuosta latauskysymyksestä voisin melkein loukkaantua ;) Teen kaikki rakennukseni ja puistoni itse, kiitos vain, ja käytän niihin tuntikaupalla aikaa. :P Eli ei löydy miltään sivuilta.

Anonyymi kirjoitti...

sain just osan 4 valmiiks. käy kattoo :)

Anonyymi kirjoitti...

ihana jakso! taas kerran...

Anonyymi kirjoitti...

millon jatkoa? :D

Anonyymi kirjoitti...

Tuota tuota.. (tää ei liity tähän mutta..) mistä löytyy ehkäisy pilleri purkki sims 2 seen?? se oli mulla joskus mutta jouduin asentamaan pelin uusiksi enkä enää löydä sitä mistään.. se oli jostakin päin modia sen muistan mutta sitten hakusana :(

Anonyymi kirjoitti...

no tota toi oli itse asiis aika hyvä!

Terhen oli muuttunu aikas paljon! c(:

teee lisää tollasii noin hyvii tarinoita! :)

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana LC, erikoinen ja polveileva..

Anonyymi kirjoitti...

no nyt mulle ilmesty jo osa 5 :)

Annikainen kirjoitti...

Mitäs kummaa, luulin vastanneeni tähän jo ajat sitten. Ehkä tämä sitten bugitti jotenkin.

Eli siis: Päivityksessä kestänee vielä vähän aikaa, koska olin ensin lomalla viikon pois koneelta ja sitten sairastuin saman tien vatsatautiin. Hippi hei!

Liitulakulle en kyllä oikein osaa vastata mitään järkevää. Mihin simit edes tarvitsevat ehkäisyä, kun vaihtoehto 'pelehdi' on automaattisesti 100% lapsivaaraton? No, kaksi vaihtoehtoa: Inteenimater, joka mahdollistaa mm. riskipelehdinnän (eli täysin päin vastoin mitä tarkoitit...) mutta myös kaikenlaisen muun kontrolloinnin (löytyy ko. hakusanalla googlesta mutta on aavistuksen monimutkainen selittää) tai sitten jos tarvitset ihan konkreettista pilleriliuskaa (usko tai älä, e-pillerit ei tule purkeissa; miten muuten pidettäisiin kirjaa päivistä?), kokeile hakea jostain isoilta sivuilta vaikka 'contraception (pill)' tai jotain sen suuntaista.

Anonyymi kirjoitti...

no ihmettelinkin jo kun et vastaillu mihinkään ;/ jos ois mahatauti niin en itekkään jaksas olla pätkääkään koneella nimittäin se vie kaikki voimat multa varsinkin jos oksentaa.... mutta ei kannata miettii sitä. ja sullahan valmistuu sit jo täydet 40 jaksoa Onnee! ;)

Annikainen kirjoitti...

Omppa, oikeastaan tässä on jo... öö... oliko se nyt 44 jaksoa jos lasketaan tuplat ja ekstrat mukaan ;) Mutta virallisessa laskussa kyllä. Hip hei :)

Anonyymi kirjoitti...

:) joo anteeks.... en kyllä paljoa ekstroja ehdi laskemaan.... hei muuten kävitkö jo kattoo mun legacya? voitko käydä jos et oo käyny...... kunhan mä oon laittanu tän kommentin mä alan lukemaan nyt sun kaikki jaksot alusta loppuun. tai siis mä jäin eilen jaksoon 15 ja mä jatkan siitä ;D

Anonyymi kirjoitti...

Oih, huhhuh! Selvisimpä siitä kamalsta koulupäivästä..... oikeesti tämämn päiväinen koulupäivä ei ollu yhtäänkään kiva! meidän koulussa on yksi opettaja nimeltä: Minna Olli.
Se on vihanen ja opettaa meille kuvista ja musiikkia niin se huus mulle täyttä kurkkua tänään kun en osannu yhtä piirrosta..... voihan pylly!

Sitten liikunnan tunnilla vielä lentopalloa ja minä inhoan sitä!

No mutta onneksi se on ohi :)
Muuten otatko suolapähkinän? mul on niitä. Mä laitan sen sun pöydälle niin syö kun kerkiit ;)

Mulla oli muuten vähäaikaa sit niin nimpparit! Ja sain noin 80 euroo joo äiskä anto :) Noniin ja hyvää päivän jatkoa ja oikein onnellista iltaa! :)

Anonyymi kirjoitti...

moi! miekin tunnen Minna Ollin!
nimittäin oon ompan kaa samal luokal.
;) minna on ihan kauhee i hate minna olli!!!!!!!
se huutaa ihan kamalasti mulle ja ompalle! :(

Anonyymi kirjoitti...

Voihan perjantai päiivääää!!!!

mä tein oikein emämunauksen! sen legacy tontin koko ois pitäny olla ainakin 5x5 kokonen vaan mulla on paljon pienempi! :( mitä mä nyt teen? kun mä sit suurennan sitä taloo niin eihän siihen mahu mitään YHYYYYYY!!!!! :,(

Annikainen kirjoitti...

Voi ei! Nyt legacysi on kelvoton, sun täytyy tuhota se ja pyyhkiä kaikki jäljet sen olemassaolosta. Miten saatoit tehdä tuollaisen mokan? Häpeä!














Aprillia!

Anonyymi kirjoitti...

heh,heh hyvä vitsi.... ;)

mutta minun on pakko kuitenkin käyttää tontin suurennus koodia

Anonyymi kirjoitti...

Yleensä olen leppoisa ihminen mutta tänään minun on pakko sanoa sinulle omppa että tuo on hävettävän lapsellista tulla J-O-K-A asiasta ruikuttamaan Annikaiselle. Oletko sinä vähän pikkukakara, oikeasti, ja miksi ihmeessä kerrot täällä oman päiväsi tapahtumat, mikset tee omaa blogia jonka nimeksi tulee ompan päiväkirja ja kirjoita sinne joka päivä jotain ekstrasupersigaihqumageeta!?

ps. tiedän olevani tänään pahalla tuulella.

Annikainen kirjoitti...

Mun puolesta omppa saa kirjoitella tänne ihan mitä haluaa, mitä se ketään haittaa?

Tontin koosta muuten, sillähän ei ole sinänsä väliä, tärkeintä on aloittaa oikealla rahasummalla. Ja ainahan voi laajentaa pystysuunnassa esim. tekemällä kellarin tai ylimääräisen kerroksen :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tomppa :( ihan hirveesti! pitää sanoo et en oo ihan minkäkään hyvällä tuulella sillä minua haukutaan näköjään joka ikisessä paikassa joten kiitosta kaikille inhoojilleni!!!!

Anonyymi kirjoitti...

olen sitten hijaa koko loppuvuoden!

Anonyymi kirjoitti...

No niin, anteeksi omppa, tänään olen hyvällä tuulella ja kadun sanojani tavattomasti, annatko anteeksi, en ymmärrä itsekään miksi kirjoitin tuon tekstin.

Anteeksi omppa, oikeasti :(

Anonyymi kirjoitti...

No ihan sama saat anteeksi mutta suutun todella helposti joten kannattaa varoa sanojaan! mutta kaikki on taas näköjään hyvin ja siitä on hyvä jatkaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos omppa, ollaan kavereita *puristaa kättä*

Annikainen kirjoitti...

Voi teitä lapsia :D Live and let live, sanoisin. Ja molemmille vinkiksi, että vaikka onkin joskus huonoja päiviä, kiukkua ei kannata purkaa netissä satunnaisiin sivullisiin. Siitä ei saa kuin nenilleen. Menkää vaikka heittämään lumipalloja seinään tai jotain ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä myöhemmin sillä mulla on kiire kouluun! mutta ei enää kauan niin pääsen lukioon hahhhhhaaaaaaa!!!! ;)
Ps. (EN) ole lapsi! noniin eiköhän se oo jo selvää.... heips, mitää mennä kouluun :) *kättäpääälle*

Annikainen kirjoitti...

Kuule, kyllä sä mulle olet lapsi ;) Et vielä edes lukiossa, hellanduudelis ;)

Anonyymi kirjoitti...

no saat sanoo vaikka "vauvaksi" mutta en mielestäni enää ole lapsi! ;) mutta kahden vuoden jälkeen et voi sanoo mua enää lapseksi koska oon sillon jo aikunen :) mun arvioni mukaan olet noin 22.v eikö? :O mikäs on sun arvio mun ikään?

Anonyymi kirjoitti...

Onko sulla IRC-Galleriassa osotetta tai kuvia? mä katoin sieltä Annikainen nimisiä niin sieltä löyty yks ja se oli 22.v olitko se sä? :)

Annikainen kirjoitti...

En mä ole siellä sillä nimellä, koska joku pälli on pöllinyt Annikaisen. Mur! Se johtui tosin ihan siitä, että silloin vuonna keppi ja kivi, kun galleriaan pääsi vain ne, jotka oikeasti irkkasi, ei ircnetissä voinut laittaa yhdeksää merkkiä pidempää nickiä. Eli olisin ollut Annikaine. Heh heh.

Enkä kerro millä nimellä olen siellä, joku tolkku se on oltava ;) Mutta ihan hyvin arvattu, täytän tosin viikon päästä 23. :)

Anonyymi kirjoitti...

no hyvä :) Nimittäin haluun pitää sun ulkonäön satunnasisena

Anonyymi kirjoitti...

anteeks, tää on saatettu jo kysyy mut mistä on Adan lapsuus hiukset?

Anonyymi kirjoitti...

Aluksi tämä oikeasti vaikutti Legacyltä mutta nyt en enää tunne samoin.. Hienoa kuvausta kummenkin!
JATKOA NYT!!!

Annikainen kirjoitti...

Simsalabim! Eikun... Ei sitä jatkoa noin vaan taiota. Kärsin pahanlaatuisesta rimakauhusta. Mutta ehkä tää taas kohta tästä.

Tarkistan jossain vaiheessa ne Adan hiukset kunhan saan pelin taas auki...

Anonyymi kirjoitti...

Sain legacyni osan 6 valmiiks :)

Anonyymi kirjoitti...

Tota noin... kysyn et onks seuraavast osast edes kuvat tai jotai valmiina... pakko myöntää oon koukussa tähän LC:hen... mut ei mittää kiirettä...

Anonyymi kirjoitti...

niin mistä ne adan lapsuus hiukset?

Annikainen kirjoitti...

Pahoittelen, ei ole mitään valmiina. Mulla on viime aikoina ollut vaikka mitä, esimerkiksi 10-12-tuntisia koulupäiviä, ja muuta mukavaa stressiä ja tautia ja vaikka mitä. En uskalla luvata mitään, mutta itsekin jo tekis mieli jatkaa. Ensi viikolla aikataulut helpottaa, ehkä sitten?

Annikainen kirjoitti...

Lo and behold! Sain kirjoitettua jonkinlaisen juonirungon ja otettua jopa ensimmäisen kohtauksen kuvat ensi jaksoon. Jee! Ehkä tää taas tästä.

Ja jos joskus sais korjattua tästäkin jaksosta pari epäloogista lausetta oisin tyytyväinen ^.^

Anonyymi kirjoitti...

no hyvä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi että...Aloitin eilen lukemaan tätä. Hyppäsin ensimmäisen osan jälkeen noin yhdeäksän eteenpäin ajatellen, että tylsää, ei jaksa lukea, taas joku onneton tekele.
Mutta nyt olen tullut miltei riippuvaiseksi tästä tarinasta! Se muuttu vain jännittävämmäksi jokaisen osan myötä, jatka ihmeessä! Sinulla on kirjoittamisen lahjoja!

Annikainen kirjoitti...

No ne ekat jaksot onkin jotain aika järkyttävää. :) Silloin vielä ajattelin että huumoriläppä on tärkeämpää kuin kunnollinen tarina, mutta minkäs tiikeri raidoilleen voi. Jatkoa tulee taas joskus lähitulevaisuudessa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Paras legacy mitä oon lukenu.. *aplodeja annikaiselle*

Anonyymi kirjoitti...

Tää ei tietysti kuulu sinulle mutta mikä kaikkia oikein vaivaa? kun mä lähetän vaikka kommenttia että uus jakso on tullu et kävisitkö kattoo niin kukaan ei käy? :( mutta anteeks häiriöstäni :)

Annikainen kirjoitti...

Koska ihmiset on laiskoja :) Voi olla, että ne käy katsomassa, mutta eri asia on, jaksaako ne jättää kommenttia. Tavastinkin kommenttilaatikko on räjähtänyt vasta tän vuoden puolella (en kyllä tajua miksi), ekan parin vuoden ajan kommentteja oli jaksossaan yleensä 0-5, joissakin 'ihmeellisemmissä' saattoi olla jopa 11 ;)

Kärsivällisyyttä, omppasein. Se ettei tule kommentteja ei tarkoita sitä, etteikö kukaan lukisi. Ja tietysti tarinan luettavuudella ja kiinnostavuudellakin on merkitystä. Netti on nykyään pullollaan mitä erilaisimpia tarinavirityksiä, kestää aikansa ennenkuin tarinalle muodostuu vakituinen lukijakunta.

Anonyymi kirjoitti...

juu..... eli siis niinkun mulla ei oo kun vaan noin pari vakituista lukijaa ;) mutta on sekin parempi kun ei mitään :) ainiin kävisitkö kattoo mun luokkakaverin iRC-Galleriasta? nimimerkki on: Hemmoteltu sen oikee nimi on Meri.

Anonyymi kirjoitti...

ai niin ja ootko käyny kattoo mun 6a jakson?

Iiduli kirjoitti...

Soo soo. Nyt sun pitää päivittää useammin koska sä teit AIVAN LIIAN HYVÄN OSAN. :D mistä muuten latasit kierreportaat? :)

Annikainen kirjoitti...

En mä oikein harrasta irc-galleriaa... Öh.

Uusi osa on tekeillä, mutta hektisen koulutushetken takia en tiedä milloin jatkuu. Joskus lähitulevaisuudessa. ;)

Kierreportaat on mod the simsistä, ja niissä on se hyvä puoli, että ne on oikeasti animoituja. Helei. En nyt muista millä nimellä, mutta selaa portaat-osiota, sieltä löytyy pickedeistä :)

Anonyymi kirjoitti...

voi vittu nää legacyt on paskoja, nää vitun vitun ärsyttävät saatanan tarinat!!! hei lopettakaa näää te ette tiiä miten nää vituttaa. ja kuvanlaadut mömmöä. pelaat koodeilla. -.-' ja sun legacy on varsinkin ällöttävä, ja ei sais pelaa koodeilla, ja mä nään et pelaatte koodeilla KOSKA kuvalaadut ovat paskaa. lopettakaa paska legacynne ja imekää sontaa. -.-' ja koodeilla ette pelaa koska ei saa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Annikainen kirjoitti...

Öö... Rait. Joku taitaa olla aineissa :D Jos legacyt ärsyttää, pakkoko niitä on lukea?

Anonyymi kirjoitti...

toi valittaja on aika... no tiedätte kyllä mikä... mun mielest tää on paras LC ikinä!

Anonyymi kirjoitti...

Mistä Emilin hiukset? aivan ihanat <3333 gaselli tai joku tulee mielee mut en tiärä miks. . . :O

Anonyymi kirjoitti...

juu......... valittaja tosiaan miks sun pitää rueta raivoamaan netissä ja jos legacyt todella ärsyttää niin älä lue niitä!

Anonyymi kirjoitti...

Helegalan vaikuttaa ihan joltain ilkeältä äitipuolelta. :'D

Koukuttava tarinasi kieltämättä on, olen tässä muutaman päivän ajan lukenut koko tarinan läpi. Sunnuntaina taisin aloittaa. (: Huomaa ihan kehityksesi tarinan alusta loppuun asti.

Sitten vielä Suur-Tammelasta. En tajua, miten olet kestänyt sen sisustamisen. :D minä en pahemmin jaksa sisustella, yleensä aloitan innolla jonkun valmiin suunnitelman pohjalta, mutta sitten kyllästyn kesken kaiken ja lähden luomaan perheitä... ^^ Nyt odotan innolla että isä tulee lauantaina kotiin, jotta voin taivutella isän siihen että saan simssit tälle nettikoneelle, sitten lataan koneen täyteen ladattuja ja pistän oman legacyni pystyyn. (:

Vielä haluaisin kysyä, että teiniraskaushackisi(jos sinulla on se vielä?) on varmasti InTeenimator? Miten se on sinulla toiminut? Minä latasin nimittäin sen koneelle, toimi aluksi ihan hyvin, sitten latasin lemmikkielämää-päivityksen vaikka minulla oli jo vuodenajat ja koko simssi sekosi. Nyt ei enää toimi ladatut. Sniis, ja sinne katosi samantien intokin simssiä kohtaan. Mutta legacysi on kyllä kieltämättä saanut sormet syyhyämään enkä malta odottaa että pääsen jälleen pelaamaan ladattujen kera. (:

Huhhuh, tulipas romaani. Mutta pidä hauskaa simssiä pelatessasi ja hyvät jatkot!

Annikainen kirjoitti...

Vau, olipas pitkä kommentti kerrankin :) Yritän vastailla järjestyksessä:

Emilin tukka on Helgasimsistä. Se ei ihan joka äijälle sovi kyllä ;)

Suur-Tammelan sisustaminen oli kivaa! Mä rakastan sisustamista <3 Vähän liikaakin itse asiassa, olen intoutunut tekemään paria sisustushaastetta niin, että tälle on jäänyt vähän vähemmän aikaa :P Mutta toisaalta, sekin haaste poiki uuden juonenkäänteen tähän (tosin vasta muutaman jakson päähän, tai ehkä yhden... Katsotaan!), joten ei se kai niin kamalaa ole...?

Sitten siitä teiniraskaushackista. Joo, mulla on inteenimater, mutta se ei ole koko ajan käytössä, vain silloin kun tarvitsen sitä. On ehdottoman tärkeää käyttää inteenimaterista aina vain ja ainoastaan uusimman lisäosan mukaista versiota, muuten tulee ongelmia.

Ja kuule, se että ladatut ei toimi ei varmaankaan johdu inteenimaterista, vaan siitä, että pelipäivitykset resettaa peliasetukset, jotka automaattisesti ovat siis niin, että ladatut ei toimi. Tuleeko sulle peliä avatessa se ikkuna, missä on listattu koko downloads-kansion sisältö? Siitä pohjalta pitäisi valita "ota käyttöön" ja käynnistää peli uudelleen. Jos se ei näy, se löytyy peliasetuksista. Mene naapurustoon ja avaa asetukset. Siellä mene peliasetuksiin (ne hammasrattaat), ja siellä oikeassa yläkulmassa on vaaleansininen laatikko jossa lukee "näytä muokatut kohteet käynnistyksen yhteydessä". Laita se päälle, ja sitten klikkaa sitä tähteä. Saat sen saman ruudun mikä käynnistäessä tulee esiin, ja sitten teet sille saman kuin mitä aiemmin neuvoin, eli valitse ota käyttöön ja käynnistä uudelleen. Johan pitäisi ladattujen pelittää :)

Anonyymi kirjoitti...

vuhuu!!! simssejä on myyty jo 100 miljoonaa kappaletta!!! hyvä sims!!!

Anonyymi kirjoitti...

siis kun miettii niin sulle on tullu kohta sata kommaa :D

Annikainen kirjoitti...

Ja vain tähän yhteen jaksoon... Pitäisköhän kohta päivittää XD

Kai tää tästä kohta, mutta oon taas viikonlopun pois ja sitten pitäis tehdä vaikka mitä koulujuttuja ja pelikin kaatuilee mystisesti. Mur. Mut joo. Vähitellen etenee...

Anonyymi kirjoitti...

hih, mähän olen pistänyt kaikki latausikkunat sun muut päälle, downloads-kansio löytyy oikeasta paikasta ja kaikki ladatut on siellä. Mutta se ei vain näy kun avaan simssin, ja kun avaan sen ladattujen esineiden ikkunan asetuksista, se väittää ettei mitään ladattuja olisi olemassakaan.

Inteenimater taisi jossain vaiheessa toimia. Olen aina ladannut uuteen lisäosaan uuden version ja näin, sitten asensin jonkun hackin ja vielä hack conflicterin. Päivitin lisäksi lemmikkielämää-lisäosan tätä kyseistä hackia varten ja sitten simssi sekosi. Hack conflicter näytti muutamat virheelliset hackit ja poistin ne. Sitten koitin uudestaan conflicteria, ja se väitti edelleen virheelliset hackit. Kun menin peliin, ei löytynyt enää ladattuja. En sitten tiedä tuliko siihen jokin vika tai jotain, hmm.

Kauheeta kun mä kirjotan pitkiä viestejä. :D

Annikainen kirjoitti...

No johan nyt on kumma. En ole muuten koskaan kuullutkaan mistään hack conflicteristä... Clean installer on se tutumpi :)

Entä jos poistaisit sen hack conflicterin? Kuulostaa vähän sellaiselta ohjelmalta, joka saattaisi ihan kiusallaan blokata ladatut kokonaan.

Anonyymi kirjoitti...

voin sitten koitella. (: Aloitin eilen uuden sims-perheen johon sisältyy neljä simiä ja koira ja annan niiden elää talossa ilman että suuremmin ohjaan niiden elämää. Kaksi tulipaloa jo syttynyt, ilman palohälytintä on hankalaa sillä simit haluavat kirkuen mennä juuri sinne tuleen. (: Onneksi löytyy näitä fiksumpia jotka ohjaamalla menevät sammuttamaan. Se on muuten ärsyttävää VA-lisäosassa, kun yrittää pistää simit pelaamaan kaikki korttipeliä ja sitten puhelin pärisee kokoajan kun sieltä soittelee ne pelityypit. :'D Talon blondi on muuten se joka aina sytyttää ne liekit... hmm?

Anonyymi kirjoitti...

tää on sadas kommentti! (vissii) öö.. onks jakso pia valmis... mut ei kiirettä...

Anonyymi kirjoitti...

101 konnetti! <33

Anonyymi kirjoitti...

*kommentti -__-'

Annikainen kirjoitti...

No jaahas :D Jakso on tekeillä, mutten ajankohdasta (edelleenkään) osaa sanoa mitään.

Puhelimen pirinää saa rajoitettua muuten sellaisella puhelinhackillä, joka löytyy ainakin sims2wikiä selaamalla. Melko käytännöllinen, sanoisin :)

Anonyymi kirjoitti...

Hehee, laitan teille hienon kuvan
8D
__♥♥_♥♥
_♥♥___♥♥
_♥♥___♥♥_________♥♥♥♥
_♥♥___♥♥_______♥♥___♥♥♥♥
_♥♥__♥♥_______♥___♥♥___♥♥
__♥♥__♥______♥__♥♥__♥♥♥__♥♥
___♥♥__♥____♥__♥♥_____♥♥__♥
____♥♥_♥♥__♥♥_♥♥________♥♥
____♥♥___♥♥__♥♥
___♥___________♥
__♥_____________♥
_♥____♥_____♥____♥
_♥_______o_______♥
_♥_____=___=_____♥
___♥_____W_____♥

Anonyymi kirjoitti...

hoo, pitää varmaan se hack ladata sitten kun ne ladatut saa toimimaan. Eli siis joo, ei auttanut hack conflictorin poistaminen sitä ladattujen ongelmaa. Lisäksi peliini on hyökännyt bugi joka ei lähde pois. Lumet sataa maahan, naapurusto täyttyy lumesta, katto on täynnä lunta jne, mutta maassa ei ole lumenhiutalettakaan. Sitten kun sitä lunta on riittävästi ja simit lähtevät kahlaamaan, lunta ei edelleenkään ole mutta kahlausjäljet näkyvät olemattomassa lumessa. :D hauska bugi, etten sanoisi.

Anonyymi kirjoitti...

niin sanositko vielä kerran että mitkä pitää korjata tai sit kertositko mitkä sulla on? :O

kuva kuvassa-ikkuna:käytössä

otetun kuvan koko:keskiverto

videonkuvan koko:suuri alue.

erityistapahtumien kuvaus:pois käytöstä.

otettujen kuvien laatu:korkea.

videotalletuksen laatu:keskiverto

tallenna tapahtumien äänet:pois käytöstä.

näyttö-asetukset.

varjostustaso:korkea

simien tarkkuus:korkea

resoluutio: 1024x768.

läpinäkyvyys:päällä.

valaisimet:korkea.

pintojen tarkkuus:korkea.

päivitys tiheys:85.

neliö pikselit:pois.

grafiikan taso:korkea.

heijastukset:pois.

reunojen silatus:sileä.

piilota tarpeettomat esineet:pois.

Annikainen kirjoitti...

Okei, hyvältä näyttää yleisesti, mutta pari melko tärkeää asetusta on jääny väärään asentoon. Elikäs:

Otetun kuvan koko ehdottomasti suuri! Ylipäätään kaikki kuvan kokoon ja laatuun vaikuttavat tekijät aina maksimille.

Heijastukset päälle!

Läpinäkyvyys... öö... Nyt en ole ihan varma tarkoittaako tämä ikkunoiden läpinäkyvyyttä vai sitä, että esineet muuttuu läpinäkyviks välillä, esim. portaat. Kokeile vähän että mitä tapahtuu jos laitat sen pois, mutta tarkkaile ikkunoita. jos ne menee pimeiks, laita se takaisin.

Sit jos et ota videokuvaa, voit ihan hyvin laittaa ne asetukset minimille. Jos vahingossa tyrkkäät V-nappulaa, niin ei mene niin paljon tilaa hukkaan ;)

Niin ja, otin eilen kaikista työläimmät kuvat mitä kahteen seuraavaan jaksoon tulee - tai siis joudun varmaan taas halkaisemaan osan kahtia kun tulee muuten niin pitkä. Muutenkin asiat on hyvällä mallilla, ehkä se sieltä taasl joskus putkahtaa :)

Anonyymi kirjoitti...

EI!EI!EI!EI!EI!!!!!!!! kun laitoin ne kuvat suureks niin ne on ***** epäselvät tiiätkö miks??????????????????????

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkin! :( kun laitan kuvat suureksi niistä tulee tosi huono laatuisia ja sitten ne on kakskertaa pienempiä kun sinulla tai esim: tiedäthän ne jättikuvat siinä lc parkerissa niin mulla on tuplasti pienemmät kun ne!! joten jos tiiät miks mulla ei onnistu niin kerro! :((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((

Annikainen kirjoitti...

Häh. Aika kummallista. Mut en mä minkään parkerin kuvista tiedä mitään, jos se käyttää screenshotteja? Oisko sulla sit kerta kaikkiaan huonommat tehot koneessa, mulla nää kuvat on siis niitä pelin suurinta kuvakokoa. Konetta näkemättä on hankala sanoa yhtään mitään tän enempää.

Anonyymi kirjoitti...

no pelaatko sä kannettavalla vai ihan pöytäkoneella että mulla on tässä pöytä koneella niin tavallinen näyttö siis semmonen vanha ja korjautuiskikohan se jos ostan uuden näytön? kummallista mutta mulla on tän talon tehokkain kone :O

Anonyymi kirjoitti...

eli ongelma on nyt ratkaistu :) kuvat pitää skaalata suuremmiks.

Annikainen kirjoitti...

Ei se näytöstä itsestään ole riippuvaista, sehän vaikuttaa vaan siihen miten sä itse näet kuvat. En ihan tajunnut tuota ratkaisua, mutta pääasia kai että jotain tapahtui? :)

Tää kommenttimäärä alkaa kyllä olla jotain jäätävää. Ottaa pannuun kun en ehdi kuvata/kirjoittaa vaikka juoni on päässä valmiina :D No, kesällä aion pitää ns. oikean loman, silloin ehkä tulee pelattuakin vähän tehokkaammin.

Anonyymi kirjoitti...

Lopetan kohta tän lukemisen jeesus sentää :P JATKOA!!

Anonyymi kirjoitti...

Siis mä tääl lol JATKOA paista vaikka voissa ja nauti sen punaviinis kanssa ihan sama, JATKOA!!

Anonyymi kirjoitti...

No älkääpäs nyt! :( Faktaa on se että jatkoa ei ole tullut yli kuukauteen mutta turha siitä on sentään rueta huutamaan! ei sitä jatkoa huutamallakaan saa.

Ajatteleppas ite jos teet vaikkapa legacya ja on yli 10 tunnin koulu/työpäiviä ja ei jäisi yhtään aikaa legacylle ja kaikki vaan lähettäs kommaa sun vieraskirjaan et: Jatkoo!!!!!!!!!!!. Ja et sais vielä pitkään aikaan jatkoa niin itelleskin tulis jo huono-olo kun muut huutaa jatkoa!

Ja Annikainen, kun mulla ei tuu ne kuvat valmiiks suurina niin kun mä laitan ne kuvat siihen sivulle missä sitten kirjoptetaan ne tekstit niin mä skaalaan ne niikun siinä suuremmaks ja 7 jaksossa kuvat on huomattavasti suurempia ja selkeempiä :) jippiiiii!!!! :):):):)

Anonyymi kirjoitti...

ainiin ja joko muuten kävit kattoo mun 6b jakson? :O sori oon tällänen pölö,pölö suu ;D

Annikainen kirjoitti...

Siinähän lopetatte. Ei mua kiinnosta. Mä olen koulussa ja töissä viikonloppuisinkin. Piste.

*lähtee alkoon ostamaan punaviiniä*

Luuletteko ihan tosissanne, että mä pystyisin tuollaisten uhkausten voimalla yhtään nopeammin päivittämään? Pistän kohta estot tuollaisille kakaroille, herregud. Ihme kaikkimullehetinyt-sukupolvea.

Anonyymi kirjoitti...

niinpä!

Anonyymi kirjoitti...

niimpä! jatkoo ei tuu huutamalla!

Anonyymi kirjoitti...

Luin viikonlopun aikana kaikki jaksot alustalakaen. Jokajakso oli todella hyvä! En ookkaan ennen lukenu näitä, ja varsinkaa näin hyviä.. Sulla on aika lailla sama idea kun mulla.. Nyt oon saanu ittekkin oman tarinan bloggeriin kun ennen se oli ihan muualla mutta! Miten saa kuvalaadun paremmaks? Ja mistä sexysimssistä voi ladata sen see them jutun? Pitääkö se purkaa samanlailla ku esim. ladattavat? nii ja yks juttu viel. Sä oot ihan sika hyvä kirjottaja!

Anonyymi kirjoitti...

mie hei, ootko sää sama henkilö kuin radosimssin viekussa se nimimerkki tollo, ku seki kyselee jotai siit sexysimssin see them jutust?

Anonyymi kirjoitti...

En oo käyny missään radosimssissä :O mä vaan lueslkelin tuoltavanhoista kommenteista et See Them ohjelmalla voi positaa sensuurin ja sen saa sexysims2.com ista..

Anonyymi kirjoitti...

okei.... mä vaan sitä ku siel se tollo on tosi ärsyttävä....

Anonyymi kirjoitti...

Ai jaa.. En oo ite ees käyny koko radosimssissä..

Annikainen kirjoitti...

Suosittelisin käymistä. Siellä saisi helposti vastauksia moniin noista kysymyksistä. Jos selaat näitä kommentteja taaksepäin (tsemppiä siihen), näet myös vinkkejä kuvanlaadun parantamiseen.

helpoimmin seethemin löytää googlettamalla, sieltä tulee linkki suoraan downloadiin. Sitä ei asenneta mihinkään kansioon, se on vain ihan tavallinen .exe, eli laita se vaikka omiin tiedostoihin. Sit se vaan avataan ja valitaan siitä ne vaihtoehdot mitä haluaa käyttöön (eli käytännössä sensuurinpoisto ja huonekalujen asettaminen 45 asteen kulmaan).

Anonyymi kirjoitti...

Eihän tässä kauan mene nii on puolitoista sataa kommenttia tässä osassa >__O *Vink vink* Ainii kun lähet ostaa kerran punaviiniä niin suosittelen että osta sen kanssa maustepatonkia *Slups että on hyvää.
Riko täällä muuten lakia, oon alaikänen (14) ja juon siideriä jossa ON alkoholia >:D

Annikainen kirjoitti...

Ai sitä 0,7-prossaista? ;) Saman verran on myös piimässä. Mutta hyi, hyi! Ihan oikein kerjäät toruja :D

Otin just äsken lisää kuvia seuraavaan jaksoon. Pitää vielä lavastaa yksi vähän isompi häppeninki ja jotain muuta pientä, ja sitten pääsen kirjoittamaan. Sitten onkin jo puolitoista jaksoa kasassa... ;) Jos pääsisi vaikka aloittamaan uuden kommenttilaatikon XD

Anonyymi kirjoitti...

Mä kadehdin sua! Sun simit on niin kauniita ku sä oot ladannu kaikkee. Ja sun talot on myös upeita, ladattujen ansiosta. Mä en voi ladata mitää vaik osaanki, ku kone on nii hidas et se hurisee jo muutenki nii kauheesti! Kaiken kukkuraks mä ehkä saa perjantaina Vapaa-ajan. Saa nähä räjähtääkö toi romu... Kumpa mulla ois uus kone! Mut ethän sä sil mitää voi, turhaa täällä höpisen.

Anonyymi kirjoitti...

Öhm.. Jo koitanb jaksaa luke taaksepäin. Kiva kun tulee uus jakso :) Mun LC on ysi osassa ja ihan tylsä... Ja vaikee yrittää tehä tarinaa ku ite omistaa läppärin sit kuitenkaa simssi ei toimi täs vistalla ni pelaa aina tuoal hitaalla vammasella koneella mihin pitäs ostaa lisää näyttömuistia. :/

Anonyymi kirjoitti...

Öm.. Viimejakson 8(37) ekstrassa näky selanen lasilattia. Mistä sen voi ladata Nii ja yks juttu, mistä sä ponkaset kaikki noi nimet? ja niide tarkotukset`?

Annikainen kirjoitti...

Jos tarkoitat noita haltianimiä, niin ne tulee ihan proosallisesti yhdestä netin haltianimigeneraattorista :D Tavastien 'normaalit' nimet on ihan mun omasta päästä kiskomia, sopivan tuntuisia nimiä.

Tällä hetkellä odotan että saisin poikakaksoset, niille olisi hyvät nimet valmiina... *tsih*

Hämäännyin eka kun aloin miettiä, että enhän mä täällä ole esitellyt yhtä modernia taloa, mutta tarkoititkin vissiin sitä peililattiaa. Peiliseinät ja -lattiat on erillisiä esineitä jotka näpsytellään lattian tai seinän päälle, eli minkä tahansa pinnoitteen voi muuttaa kiiltäväksi, puoliheijastavaksi krumeluuri-ihanuudeksi. Muistaakseni ne on TSR:stä, mutta kun en tältä koneelta saa peliä auki niin en pysty tarkistamaan. Palataan astialle, tai jos haluat olla oma-aloitteinen, etsiskele tsr:stä (tai jostain) 'reflective floor' tai jotain sentyyppistä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä tavastit on muuttunu kauheesti kun vertaa tätä ja vaikka ekaa jaksoo. ei nimittäin uskois et tää on ees sama tarina :O ostin tänään erehdyksissä ärrältä niitä smellfreakseja niitä hajujuttuja niin ne kaikki haisee musta malkein ihan samalta :X

mä oon tekemässä tässä uutta osaa eli osaa 7. siinä kuvat on melkeinpä suurempia kun sulla. en nyt ihan tiiä mut se nähään sitten.

mä kun pähkäilin että pitäskö ostaa tai siis ladata donationeita peliin niin että mä maksasin ne , mutta onneks mä löysin sen sivun josta ne voi ladata ilmaseks. :)

mä olin nimmitäin jo maksamassa niitä. no onneks nekin saa ilmaseks. Mulla meni ihan oikeesti hermot tänään kun yritin uudistaa minerioitten taloa vaan kun ei mikään tapetti tai matto tai esine ei oikein sopinu minnekkään ja "huoh".

nyt on varsinkin hyvä tehä legacyy kun on piiiitttkkkääääää loma. :)

ja kyllä voin sanoo et onkohan kennelläkään legacyn tekijöillä ollu ikinä näin paljon kommennteja.

Se LC Le Blanc niin siinä tais olla 18 jaksossa niin 104 kommaa mut ei ihan kuitenkaan 133!

Saan vaan onnitella sua kun kaikki aina jaksaa kommata sulle... ... no mulle ei paljoo kukaan kommaa :( nytkin mulla on vasta 31 kommaa tossa 6b jaksossa mutta onhan sekin aika paljon mulle ja onhan se aina parempi kuin ei mitään.

Mut tästä taiskin tulla vähän liian pitkä kommentti joten lopetan tän jatkuvan pölinän :)

Anonyymi kirjoitti...

WOW! en tiennykkän et tuosta mun kommasta tuli noin pitkä :DDDDDDDD

Anonyymi kirjoitti...

Hömppä, sitä 4,8 prosenttista eikä ne ees oo prosentteja vaa promilleja(?)

Anonyymi kirjoitti...

Voi että kirjoitat taitavasti! Vasta äskettäin löysin Tavastit, ja luinkin sitten kaikki osat läpi. Nyt onkin pakko sanoa, että olet mahdottoman taitava. Omakin into The Sims 2:den pelaamiseen heräsi tätä lukiessa :D Odotankin jo innolla jatkoa, jäi niin hyvään kohtaan.

Annikainen kirjoitti...

Selvästi näkee että oot alaikäinen joo ;) Prosentteja ne on, promilleja on se mikä määrä alkoholia on veressä juomisen jälkeen. Promillemäärä (tuhannesosia, näet) alkoholia siiderissä ois aika laimeeta... :D Eli kaksinkertainen hyi hyi sulle. ;)

Kiitoksia taas rohkaisevista kommenteista, kiva nähdä niitäkin kun välillä tulee jo vähän muutakin sävyä kun päivitys vaan pitkittyy ja pitkittyy... Oon ollu tälläkin viikolla ehkä yhden päivän kotona, että heh heh. :)

Omppa, 31 kommenttia on ihan hirveästi jos vertaa siihen, että jouluun asti tavasteissa oli yleensä joku 5-11 kommenttia per jakso. En mä oikein tiedä mitä tässä tapahtui. :D Että ole vaan tyytyväinen.

Anonyymi kirjoitti...

No joo mut sillon vuonna 2006 ei ees ollu paljon legacyn tekijöitä :( mutta oon mäkin onnellinen kun mulla on nyt jo 36 kommaa! se on ihan ennätysmäärä mulle :) tää taitaakin olla sulla jo 138 kommentti että huhhuh :D

Ainiin ja alkoholista puheenollen en vois ikinä juoda sitä ja en tuu juomaankaan! enintään siiderii.... :x

Ja enkä vois polttaa myöskään tupakkaa koskaan kun mä kokeilin sitä pari kertaa mun siskon kaa niin se maistu ihan kauheelta :O

Nyt mullakin jo tuli pari "Milloin jatkoo!!!??!!??" viestiä :| mullakin alkaa noissa päivittämisissä mennä jo pari viikkoo kun koulu vie oikeesti kaikki voimat mutta nytpä on onneks neljän päivän vappuloma josta oon tuhlannu jo 2 päivää :)

Anonyymi kirjoitti...

Toisilla on jopa 36 kommaa, mulla ei yhtäkään! Osaako kukaan muuten sanoo et miks ei sims 2 toimi Windoes Vista käyttöjärjestelmällä? Tyylsää. Pitäis saada jatkettua taas omaa LCtä ku pelannu niin pitkälle mut ei oo saanu aikaseks kirjottaa. Hyi hyi alaikäset juo siideriä ja polttaa "tupakkaa" hyi hyi!

Anonyymi kirjoitti...

Ai niin.. Kun sulla oli sillä (ööö..) Madeleine ? tyypillä se joku juttu että "arpia naamassa" nii mistä sä latasit ne? Hankasla kirjotaa läppärillä joka on eess ja ite makaa sängyllä..

Anonyymi kirjoitti...

multa tuli uus osa ja siinä on myös perijä äänestys :)

Annikainen kirjoitti...

Ainakin mod the simsissä on useita arpi-, mustelma- ja muita hauskoja settejä. Muistaakseni se on sieltä. scar, wound, bruise voi olla hyviä hakusanoja.

Sims on koodattu windows XP:lle, joka on huomattavasti kevyempi ja imho käytännöllisempi käyttis kuin Vista, joka on enemmänkin visuaalista kikkailua. Et ole ensimmäinen, joka on sanonut että vistan kanssa on yhteensopivuusongelmia. Eivät EA:ltakaan oikein osaa auttaa. Ärsyttävää :D

o_o: Toi viesti lähtee nyt poistoon. Sulle ja muillekin 'kiinnostuneille' tiedoksi, että tuolla tavalla voi parhaimmillaan käräyttää keuhkonsa/kurkkunsa/äänihuulensa (mikä ei todellakaan ole kivaa ja pilaa äänen), pahimmillaan saada aikaan tulipalon. Joku raja noissa teinikokeiluissakin hei.

Mitä uuteen jaksoon tulee, eksyin taas rakentelemaan uutta tapahtumapaikkaa (nuorisotaloa) peliin, joten siksi kestää ;) Näette sitten ensi jaksosta että mihin sitä tarvitsi. :)

Anonyymi kirjoitti...

okkei! :) no ei mua ainakaan haittaa vaikka joudunkin odottamaan uutta jaksoa :D mä vähän kattelin jotain juttuja niin huomasin että sullakin taitaa olla livejournalissa osote tai blogi :)

Annikainen kirjoitti...

Onhan mulla. En kyllä päivitä sitä kovinkaan aktiivisesti...

Aaargh! Tuska ton pelin kanssa! Sillä on taas sellainen vaihe että se kaatuilee koko ajan, ja milloin ei kaatuile, se sekoilee muuten vaan. Se nuorisotalojuttu osoittautuikin odotettua hankalammaksi, etenkin kun se ei meinaa millään suostua muuttumaan asuintontiksi _vaikka siellä asuu jo perhe_. Eli perhe on jumissa eräänlaisessa limbossa, kun tontti latauduttuaan näyttäytyy aina vain yhteisötonttina. Raah. Sisustuksetkin meni pilalle tän säädön takia, eli eikun uusiksi vain.

Anonyymi kirjoitti...

No mutta kyllä mä luulen että se sitten myöhemmin onnistuu... mä en enää muista mistä pääsin sinne sun livejournalin sivuille. no antaa olla :)

Anonyymi kirjoitti...

ottasit säkin perijä-äänestyksiä :)
Mulla melkein kaikki äänestää Juliaa jos sulla ois niin mä äänestäsin kai Terheniä :D

Anonyymi kirjoitti...

Örgh, nyt mulle tuli pakkomielle ettii se sun livejournalin sivu, annatko pliide sen linkin :)

Annikainen kirjoitti...

Samalla nickillä löytyy. :)

Anonyymi kirjoitti...

millä nickillä?

Anonyymi kirjoitti...

siis mikä siinä on kun kaikki sanoo mua tytöks? :O en mä oo tyttö eikö kukaan ymmärrä? taisit itekkin luulla et oon tyttö. ei,ei :D

Anonyymi kirjoitti...

Haluun linkin siitä sun toisesta paikasta kun en ite osaa hakea mistää livejournalista :P

Annikainen kirjoitti...

Siis ei siellä ole mitään järkevää. Pari entryä marmatusta siitä miten teinit ei kestä arvostelua :D Tuhosin puolisen vuotta sitten kaikki vanhat merkinnät.

Käyttäjänimi Annikainen löytää sinne.

Annikainen kirjoitti...

Niin ja ai niin,sain äsken kuvattua seuraavan jakson viimeiset kuvat. Nyt mulla on siis jo puolitoista jaksoa kuvattuna, joten kaksi seuraavaa pitäisi tulla vähän tiiviimmässä tahdissa. :)

Etenkin kun B-tutkinto (muusikoiden kieltä ja tarkoittaa yliopiston Kandidaatin tutkintoa) häämöttää tossa parin viikon päässä, niin voi olla että tulee paettua kirjoittamiseen harjoittelemisen velvollisuuksia ;)

Anonyymi kirjoitti...

Onko sinustakin jo huono asia että teen legacya? :`(((((( Kaikki ku sanoo et voi ei! huono asia et sä teet legacya! jos nyt satun olemman poikapuolinen vähän niinkun kaikki nyt ois suuttunu mulla jotenkin :`( kaikkia sanoo et kaikki legacyn tekijät on melkein automaattisesti naisia. yksin sano mulle kerran et ihme kun teet tätä sillä kaikki simsin pelajaat on melkein naisia vähän niinkun en sais ees pelata simsiä :(

Annikainen kirjoitti...

Höh, kaikkea sitä kuulee. Eihän sims ole mikään tyttöjen yksinoikeus. Sun ikäiset ihmiset vaan tuppaa olemaan joskus todella urpoja mitä tulee sukupuolirooleihin... Jatka vaan ihan reippaasti!

Itsekin kyllä automaattisesti oletin että olet tyttö :D Mutta eihän se mistään tietenkään tullut esiin.

Minusta joka ikinen on täysin oikeutettu tekemään legacytarinaa jos huvittaa. Jos se ei kaikkia miellytä, se on niiden ongelma eikä sinun. Tietysti jos haluaa, voi aina pyrkiä parantamaan tekstiään tai kuviaan, mutta jos ei halua, niin sekin on sun oma päätös. Mulle tarinoiden kertominen on omaa viihdettä ja hauskanpitoa, jos joku muu sattuu tykkäämään, se on vaan plussaa. Tulta päin ja haistatat pitkät sellaisilla nirppanokilla :)

Anonyymi kirjoitti...

O_o mulle on tullu jo 63! kommaa ja se on vasta jakso 7. Oikeesti en voi itekkään uskoo et mun legacystä tuli noin suosittu. Mutta sulla onkin jo huikeat 156 kommaa ja se on paljon se :)

Anonyymi kirjoitti...

^^ompalle. Mäkin luen sun LC:tä... Se on hyvä!

Anonyymi kirjoitti...

Aattelin ku että tietääkö kukaan miten sieltä modista(?) löytää sen kolmoset tai neloset kerralla hackin?

Annikainen kirjoitti...

Hyvä omppa! Sähän olet menestynyt suorastaan yli kaikkien odotusten :) Mutta muista, että ei se kommenttien määrä vaan laatu ;)

Suosittelen kaikille lämpimästi sims2wikiä: sieltä löytyy useimmat hackit käytännöllisesti listattuna ja tyypin mukaan lajiteltuna.

Sims2wiki: http://www.sims2wiki.info/wiki.php?title=Main_Page

Modissa ilmeisesti tuota hackia ei ehkä ole... Vai onko? Ainakin inteenimaterin sivuilta se löytyy, mutta se vaatii kirjautumisen.

http://box156.bluehost.com/~aestudi1/forums/inteenimater/viewtopic.php?f=26&t=3

Jos haluaa vielä modista kalastella, hakusana on "triplets" tai "quadruplets".

Anonyymi kirjoitti...

Mä en löydä kummastakaan :/ toisessa väittää että rekkaaminen ei oo mahollista ja toinen taas on ihan outo niiku joku enkun kielinen sims wikipedia :P

Anonyymi kirjoitti...

Juu eli siis nyt en ymmärä. Ensin oli kamalaa kunkirjotan lc:tä kun oon poika. mut sitten mulle hurahtaakin 72. joista yli puolet on kehumiskommentteja. aika outoo mut oon kuitenkin ylpee siitä että kaikki pitää mun legacystä tai siis melkein kaikki. :) Mut kummallista on myös se että sulla ei oo tullu jatkoo 2 kuukauteen mutta ei oikein kukaan oo ees rankuttanu sulle siitä.

Annikainen kirjoitti...

Tulihan siitä jotain mäkätystä jossain vaiheessa, mutta olen ottanut aika ankaran linjan kitisijöitä kohtaan. Ja kyllähän esim. Terhen päivittää tosi 'harvoin', mutta sen tarinat on silti tosi suosittuja. :)

Eipä sillä, kirjoitan juuri uutta jaksoa, se on melkein valmis. Tosin teen kaksi lyhyen ajan sisään, koska muuten olisi tullut yksi melkein satakuvainen jakso. :D

Eetu, englanninkielen taito on oikeastaan melkein välttämätön jos meinaat pärjätä ladattujen ja etenkin hackien kanssa. Ei niitä saa mistään suomeksi. Eli kitinät pois ja sanakirjaa käteen.

Annikainen kirjoitti...

Äh niin, ja piti sanomani, että oletettavasti olet omppa kehittynyt kirjoittajana :) Sellaista tapahtuu yleensä, ja no, silloin yleensä kasvaa lukijamäärät ja tykkäävät tyypit. :)

Anonyymi kirjoitti...

Eetu, täältä löytyy suomenkielinen hakkien selityksiä: http://www.createphpbb.com/radola/viewtopic.php?t=9448&mforum=radola

aNightingale kirjoitti...

Auts, auts, auts!!
Voi Terhen-parka! Henkselit tekevät kipeää, arvet jäävät. Täytyy häpeäkseni myöntää, että pillahdin tuossa itkuun noiden henkselien takia, hällä väliä vaikka Terhen ja muut ovatkin vain simejä. :(

Mistäkö tiedän...? Joo, vaarini oli aika väkivaltainen.

Anonyymi kirjoitti...

Nimeni on Paul Smith. Minä rakastan jakaa todistukseni kaikille
ihmiset tällä foorumilla, koska en koskaan ajatellut saisin morsiameni takaisin kuka
merkitsee minulle hyvin paljon. Tyttö halusin naimisiin jätti minut 4 viikon meidän
häät toisen miehen, kun pyysin häntä hän ei koskaan vastannut puheluihin, ja
poisti myös minut Facebook. Kun menin hänen työpaikallaan hän kertoi
pomo ja jokainen hänen toimistossaan hän koskaan halunnut nähdä minua enää. Menetin
työ seurauksena tämä johtuu masennuksesta ja sydänsuruja, elämäni muuttui
ylösalaisin ja kaikki muuttui pahimpaan.
Olen kokeillut kaikkia voisin saada hänet takaisin, koska rakkauden sain häntä, mutta kaikki
ei toimi-out kunnes Tapasin miehen matkallani Afrikkaan joillekin
liiketoimintamahdollisuuksia Olin ollut hoitamassa joitakin vuosia sitten. Hän näytti mukavaa
kaveri, joten olen avannut ja kertoi hänelle minun ongelma, ja kaikki, mitä minä oli kulunut
läpi yrittää saada takaisin elämäni rakkaus ja miten menetin työpaikkani. Hän
kertoi hän aikoi auttaa minua, ja vaikka se tuntui mahdottomalta jouduin hieman
uskon, kaikki kiitos epätoivo, jotka asuivat sielussani. hän vannoi
hän auttaisi minua ja vakuuttunut minua kertomalla minulle syy miksi
tyttöystävä jätti minut yhdessä joidenkin salaisuuksien elämäni. minä olin
hämmästynyt, kun kuulin, että häneltä. Hän sanoi loitsun minulle ja
Aion nähdä tuloksia lähipäivinä.
Matkustin takaisin USA seuraavana päivänä, soitin hänelle kun pääsin kotiin ja
Hän kertoi ostanut kaikki tarvittavat materiaalit loitsuja ja oli kiireinen
valu heitä, hän sanoi aioin nähdä myönteisiä tuloksia seuraavan 2 päivää.
Kuin kellokoneisto torstai-iltapäivänä, morsiameni soitti minulle täsmälleen
12:35 ja pahoitteli kaikkien hän oli tehnyt, hän sanoi koskaan tiennyt, mitä
hän oli tekemässä ja hänen äkillinen käytös ei ollut tahallinen ja lupasi olla
tehdä sen uudestaan, jos vain olisin hyväksyä hänet takaisin. Vannon se oli kuin
unelma kuullessaan hänen. Kun lopetimme puhelun, pyysin mies ja
kertoi hänelle sulhaseni oli kutsuttu, mutta hän kertoi minulle en ollut nähnyt vielä mitään,
Hän sanoi Aioin saada työni takaisin 2 päivää aikaa, ja tuona lauantaina
erittäin ennakointi, he kutsuivat minua ex-toimiston että he halusivat minun
jatkaa työtä maanantaina ja että he aikovat korvata minulle ajaksi
hukkaan olin viettänyt kotona tekemättä mitään. Elämäni on taas kunnossa, sain
työni takaisin, ja sain sulhaseni takaisin, joka muuten olen onnellisesti naimisissa
tänään lasten kanssa.
Minulle tämä mies on todella voimakas, jos meillä olisi enemmän ihmisiä kuin hänen
maailma maailma olisi todella parempi paikka. Hän on myös auttanut
pari ystävääni ratkaista monet heidän henkilökohtaisia ongelmia, jotka on
jätti heidät onnellinen ja tyytyväinen elämään. Am lähettämistä tämä foorumi
kukaan, joka on kiinnostunut yhteyttä ihmisen apua. Sen voi lähettää
viestin sähköpostitse @; Priestotutujuhayasolutionarena@gmail.com
En voi antaa pois hänen numeronsa koska hän kertoi minulle, hän ei halua olla
häiriintyy niin monet ihmiset, mutta hän sanoa hänen sähköpostiosoitteensa oli varma keino
päästä häntä ja vastata mitään sähköposteja heti kuin pystyi. Toivottavasti hän auttaa
te liian ...... Usko ja Onnea !!

Sähköposti @; Priestotutujuhayasolutionarena@gmail.com

Anonyymi kirjoitti...

Nimeni on Paul Smith. Minä rakastan jakaa todistukseni kaikille
ihmiset tällä foorumilla, koska en koskaan ajatellut saisin morsiameni takaisin kuka
merkitsee minulle hyvin paljon. Tyttö halusin naimisiin jätti minut 4 viikon meidän
häät toisen miehen, kun pyysin häntä hän ei koskaan vastannut puheluihin, ja
poisti myös minut Facebook. Kun menin hänen työpaikallaan hän kertoi
pomo ja jokainen hänen toimistossaan hän koskaan halunnut nähdä minua enää. Menetin
työ seurauksena tämä johtuu masennuksesta ja sydänsuruja, elämäni muuttui
ylösalaisin ja kaikki muuttui pahimpaan.
Olen kokeillut kaikkia voisin saada hänet takaisin, koska rakkauden sain häntä, mutta kaikki
ei toimi-out kunnes Tapasin miehen matkallani Afrikkaan joillekin
liiketoimintamahdollisuuksia Olin ollut hoitamassa joitakin vuosia sitten. Hän näytti mukavaa
kaveri, joten olen avannut ja kertoi hänelle minun ongelma, ja kaikki, mitä minä oli kulunut
läpi yrittää saada takaisin elämäni rakkaus ja miten menetin työpaikkani. Hän
kertoi hän aikoi auttaa minua, ja vaikka se tuntui mahdottomalta jouduin hieman
uskon, kaikki kiitos epätoivo, jotka asuivat sielussani. hän vannoi
hän auttaisi minua ja vakuuttunut minua kertomalla minulle syy miksi
tyttöystävä jätti minut yhdessä joidenkin salaisuuksien elämäni. minä olin
hämmästynyt, kun kuulin, että häneltä. Hän sanoi loitsun minulle ja
Aion nähdä tuloksia lähipäivinä.
Matkustin takaisin USA seuraavana päivänä, soitin hänelle kun pääsin kotiin ja
Hän kertoi ostanut kaikki tarvittavat materiaalit loitsuja ja oli kiireinen
valu heitä, hän sanoi aioin nähdä myönteisiä tuloksia seuraavan 2 päivää.
Kuin kellokoneisto torstai-iltapäivänä, morsiameni soitti minulle täsmälleen
12:35 ja pahoitteli kaikkien hän oli tehnyt, hän sanoi koskaan tiennyt, mitä
hän oli tekemässä ja hänen äkillinen käytös ei ollut tahallinen ja lupasi olla
tehdä sen uudestaan, jos vain olisin hyväksyä hänet takaisin. Vannon se oli kuin
unelma kuullessaan hänen. Kun lopetimme puhelun, pyysin mies ja
kertoi hänelle sulhaseni oli kutsuttu, mutta hän kertoi minulle en ollut nähnyt vielä mitään,
Hän sanoi Aioin saada työni takaisin 2 päivää aikaa, ja tuona lauantaina
erittäin ennakointi, he kutsuivat minua ex-toimiston että he halusivat minun
jatkaa työtä maanantaina ja että he aikovat korvata minulle ajaksi
hukkaan olin viettänyt kotona tekemättä mitään. Elämäni on taas kunnossa, sain
työni takaisin, ja sain sulhaseni takaisin, joka muuten olen onnellisesti naimisissa
tänään lasten kanssa.
Minulle tämä mies on todella voimakas, jos meillä olisi enemmän ihmisiä kuin hänen
maailma maailma olisi todella parempi paikka. Hän on myös auttanut
pari ystävääni ratkaista monet heidän henkilökohtaisia ongelmia, jotka on
jätti heidät onnellinen ja tyytyväinen elämään. Am lähettämistä tämä foorumi
kukaan, joka on kiinnostunut yhteyttä ihmisen apua. Sen voi lähettää
viestin sähköpostitse @; Priestotutujuhayasolutionarena@gmail.com
En voi antaa pois hänen numeronsa koska hän kertoi minulle, hän ei halua olla
häiriintyy niin monet ihmiset, mutta hän sanoa hänen sähköpostiosoitteensa oli varma keino
päästä häntä ja vastata mitään sähköposteja heti kuin pystyi. Toivottavasti hän auttaa
te liian ...... Usko ja Onnea !!

Sähköposti @; Priestotutujuhayasolutionarena@gmail.com