Ekstra: Suur-Tammelan uusi ilme

Suur-Tammelan remontti on lopultakin valmis! Muistatteko, millainen se oli aikaisemmin? Massiivinen laatikko, harmaantuneet lattiat ja kulahtaneet pinnat. Yli puolet huoneista homehtuivat käyttämättöminä. No, nyt kun Esaias ja Madeleine ovat säästäneet pienen ikänsä, koko höskä pistettiin perusteelliseen remonttiin (ja myös siksi, koska kellari tulvi).
Ekstrajaksossamme käymme läpi remontin aiheuttamat muutokset (lähinnä ne, joista ei vielä puhuttu osassa 37), erityisesti sisätilat, mutta herkutellaan nyt vähän ulkokuvillakin kun valkoiset kiviportaatkin saatiin lopulta toimitettua. (Osassa kuvista on sitten taas vähän outo rajaus, koska otin ne vahingossa laajakuvatilassa. Sori.)

Ai niin ja, julistin arvauskilpailun Tavastin tekstimäärästä. Lähimmäksi osui nimimerkki 'Moivaan' arvauksellaan 150 sivua; Oikea vastaus (Wordilla, ilman rivivälejä, otsikoita ja muita tilpehöörejä 10 pisteen arialilla) on muikeat 156 sivua. Tällä hetkellä yksi jakso näyttäisi vievän noin neljä-viisi sivua, joten romaanin mittoihinhan tämä paisuu jos ja kun loppuun päästään. Hoh.



Muistin virkistämiseksi tässä tontti vielä kokonaan. Avointa nurmea on vielä aika paljon, saas nähdä josko tulevat sukupolvet innostuvat jatkamaan puutarhaa.



Julkisivu koko komeudessaan. Suur-Tammelan funktio tässä tarinassa tulee siis olemaan mummola, eli kun seuraavan sukupolven perijä muuttaa kotiinsa, edellisen sukupolven mummot ja papat muuttavat tänne pois tieltä. Yritän muistaa pelata myös tällä, etteivät mummelit nyt ihan 150-vuotiaiksi eläisi. Toisaalta minua miellyttää ajatus, että nyt simit voivat vanheta vähän luonnollisempaa tahtia, nythän on usein käynyt niin että lastenlapset ovat jääneet näkemättä kun mokomat kupsahtavat niin nuorina.



Tässä vielä näkymää pihapergolalta päin. Täällä kelpaa viettää pihajuhlia, kenties jopa häitä. ;)



Lähikuva entisestä pehtoorintuvasta, jossa Madeleine ja Esaias asuivat avioliittonsa alkuaikoina. Sitä vastapäätä on samantyyppinen rakennus, entisöity pakaritupa. Näille tuskin tulee käyttöä jatkossa suuremmin (ellen sitten muuta oikeasti kaikkia vanhuksia tänne ja tee niistä lisämajoitustiloja, saas kattoo), kunhan ovat tontilla tyyliseikkojen vuoksi. Niin, paitsi paljon tilaa vievät tavoite- ja urapalkinnot hajasijoitetaan varmaankin tänne.



Madeleinen pikku keittiöpuutarha. Hedelmäpuut on aidattu ja kasvihuone siirretty vähän järkevämpään paikkaan, niin että edestakaisin kävely ei ole niin vaivalloista. Tämä on iso tontti eikä Madeleine ole enää ihan nuori.



Pihalla ollutta lampea ruopattiin vähän suuremmaksi ja somistettiin lisää. Aika söpö.



Sitten pohjapiirros. Alakerta ylhäältä kellonsuuntaan: Eteishalli (kaksikerroksinen), keittiö, ruokailuhuone, toinen aulatila, tv-huone, olohuone. Keskellä on pikkuvessa suihkuineen.



Yläkerta samaan tyyliin: Eteishallin yläosa, työhuone/kirjasto, vierashuone, Madeleinen ja Esaiaksen makuuhuone, aula, takkahuone, kylpyhuone/pukuhuone/sauna, ja eräs huone, jonka remontoinnista Madeleine halusi vastata ihan itse...



Sitten lähikuviin. Tässä eteisaulaa ovelta nähden. Täällä ei ole paljon mitään, vähän taidetta, naulakko ja puhelin. Avoimesta kaariaukosta pääsee suoraan olohuoneeseen, keittiön ovi on vasemmalla. Huomaatte varmaan, jos olette aikaisempia jaksoja lukeneet, että eteisaula on noin kolmasosa entisestään. Se nyt vaan kerta kaikkiaan oli niin epäkäytännöllisen suuri... ;) Tilaa on otettu muihin huoneisiin ja vessa siirretty keskelle, mutta myönnän ihan rehellisesti kaventaneeni taloa muutenkin. Se oli kerta kaikkiaan liian leveä, ja kerrankos noita virheitä pitää korjata.



Ja sitten olohuoneeseen. Pihanpuoleisessa nurkassa on nahkapäällysteinen myöhäisviktoriaaninen kalusto. Madeleine ja Esaias etsivät epätoivoisesti Chippendale-kalustoa, mutta niitä ei kerta kaikkiaan ollut saatavilla. Tähän oli siis tyytyminen. Huomatkaa kiiltäväksi vahatut lattiat ja mittatilausverhot ;)



Olohuone on pitkä ja tilava, eikä sinne haluttu mitään telkkareita vaikutelmaa pilaamaan. Hienostuneeseen puuhyllyyn on sentään kelpuutettu pienikokoiset stereot oopperoiden kuuntelemista varten. Rakenteita tutkittaessa löytyi myös piilotettuja hormeja, joiden perusteella pääteltiin entisten tulisijojen paikat. Tähän tehtiin kaakeliuuni. Vasemmalla pilkottaa musiikinkuuntelukalusto, keltaisella sametilla päällystetty biedermeier-aarre.



Olohuoneen toinen pääty toisesta kulmasta. Madeleine toteutti elinikäisen haaveensa ja ostaa täräytti mustan flyygelin. Sen yläpuolella roikkuu rohkein värein maalattu syysmaisema. Tässä näette myös keltaisen kaluston vähän tarkemmin. Nuoteille on omat kirjahyllynsä, ja idyllin viimeistelee suloinen kaappikello.



Toinen ala-aula. Aulat yhdistyvät toisiinsa kapealla käytävällä, josta on käynti pikkuvessaan. Tässä oikealta päästään olohuoneeseen, vasemmalta lasioven läpi tv-huoneeseen. Taulut ovat Madeleinen huikea löytö: Gustav Adolf Tavast ja hänen vaimonsa Marie Antoinette. Taulut olivat sukeltaneet esiin pienestä antiikkiliikkeestä Madeleinen etsiessä Chippendale-kalustoaan, eikä niitä kerta kaikkiaan voinut jättää sinne. Vain Madeleine tiesi, ettei Gustav Adolf ollut maannut rauhassa haudassaan, mutta tukahdutti väristyksensä ja ripusti taulut esille. Kyllähän hän tiesi, miten häiriköitä käsiteltiin.



Pikkuvessa. Se on kalustettu ylellisillä, vanhanaikaisilla vesikalusteilla, tummalla puulla ja rauhallisilla, rikkailla väreillä. Tässä talossa ei mitään vitivalkoisia moderneja hirvityksiä nähtäisi.



Tv-huone. Siinä päätettiin vähän joustaa tyylinmukaisuudesta, sillä eihän se telkkarikaan mikään erityisen antiikkinen esine ole. Vihreänsävyisen huoneen erikoisuus ovat Sophien matkoiltaan raahaamat suuret Afrikka-aiheiset maalaukset.



Ruokailuhuone. Hallittu kokonaisuus tyylikalusteita ja uustuotantoa, joka kuitenkin on harmoniassa talon muun tyylin kanssa. Takka tuo lämpöä hyisiin talvi-iltoihin.



Ruokailuhuone on perinteiseen tyyliin hyvin tilava, ettei tarvitsisi pujotella ja tunkea tuolien ja seinien välistä. Jostain syystä se ei kuitenkaan tunnu liian suurelta. Seinillä on valkoiset paneloinnit, joita koristavat siellä täällä suoraan seinään maalatut minifreskot. Takapihan puoleiset ikkunat jätettiin ilman verhoja, jotta Madeleinen suuret huonekasvit saisivat riittävästi valoa. Huone on muutenkin hyvin valoisa, todistaen sen, että tummat huonekalut ja vanhanaikainen tyyli eivät välttämättä tarkoita ummehtunutta, pölyistä tummuutta.



Keittiön seinät rapattiin valkoisiksi, kunhan entiset kauhukaakelit oli poistettu. Kalusteet ovat vaaleita, lattialle löytyi Qpan kutomon ihanankeltainen räsymatto. Jääkaappiin valittiin puinen päällys, jotta se ei hirveästi riitelisi muun kokonaisuuden kanssa.



Kun hormin sisältävää kantavaa tiiliseinää ehostettiin, huomattiin että keittiö oli jatkettu neliskulmaiseksi vanerisella valeseinällä. Sen takaa paljastuivat lahonneet tikapuut. Keittiöstä oli siis ennen muinoin päässyt suoraan yläkerran piiankamariin! Esaias paukutti uudet portaat tilalle, ja niiden viereen saatiin mahdutettua vielä astiakaappikin.



Entinen piiankamari sisustettiin vierashuoneeksi. Värit ovat miellyttävän viileitä, ja molemmissa sängyissä on oma lukuvalo. Hormi jätettiin paljaaksi, vaikka se saattaa joskus lämmittää vähän liikaakin.



Sitten Madeleinen ja Esaiaksen makuuhuone. Vuoteen ylle nikkaroitiin suloinen katos, yöpöydät ovat antiikkia, samoin kuin sängyn päädyn pukeutumispenkki. Maanläheisemmän tyylistä tekevät jälleen siistit, kauniinväriset räsymatot.



Toisessa päässä huonetta on pukeutumistila peileineen, lipastoineen ja meikkipöytineen.



Piiankamarin toisella puolella (kaikista huoneista johtaa ovet toisiin niinkuin kartanon rakennusaikaan oli tapana) on yhdistetty kirjasto ja työhuone. Täällä on mukava, vaalealla kankaalla päällystetty rokokoosohva ja monta kirjahyllyä. Eipähän pitäisi loppua lukeminen kesken. Myös Esaiaksen pedagogiikkakirjoille on oma hyllynsä.



Keskellä on jälleen valoisa, avoin aula. Päädystä pääsee suurelle parvekkeelle, ja lattiaa peittävät lämpimät, pehmoiset matot. Näköalapaikalla, josta näkee suoraan ala-aulaan, on pieni istuinryhmä. Vasemmalta käynti piiankamariin, työhuoneeseen ja makuuhuoneeseen, oikealta taas takkahuoneeseen ja kylpyhuoneeseen.



Näköala istuinryhmältä ulko-ovelle päin. Aulan katosta riippuu suuri, ylellinen kristallikruunu.



Osa kylpyhuoneesta on erotettu verhoilla pukuhuoneeksi. Vasemmalla on saunan ovi, suoraan edessä ovi vie yläaulaan.



Kylpyhuone on ylellinen, ja pehmeä matto lattialla lisää vaikutelmaa. Joku on näköjään läiskyttänyt vettä pöntön alle... Takaseinällä on vanhanaikainen kylpyamme ja pieni, mutta tavattoman painava pyyhekaappi, joka tukkii tien salaperäiselle ovelle.

Tämän oven taakse Madeleine ei päästänyt Esaiasta kertaakaan remontin aikana. Madeleine vaati ehdottomasti saada huolehtia huoneesta itse, mikä siis tarkoittaa sitä, että hän maalasi kylpyhuoneenpuoleiset ovenkarmit ja laittoi oven tiukasti säppiin. Kun vielä aulan parvikäytävät purettiin, tämä ovi on ainoa reitti suljettuun huoneeseen. Esaias on jo riittävän älykäs ollakseen kysymättä turhia, mutta pystyvätkö nuoremmat Tavastit tukahduttamaan uteliaisuuttaan?



Sauna. Täällä ei ole mitään kovin erityistä, paitsi omista puista sidottuja koivuvihtoja. Ah!



Ja vielä takkahuone, johon voi vetäytyä viettämään iltaa ja pelailemaan shakkia saunan jälkeen. Huonetta voi myös käyttää ylimääräisenä vierashuoneena, jos tulee tarvetta.



Tekihän Madeleine toki jotakin suljetulle huoneelle: ikkunatkin on peitetty raskain verhoin, mutta keskimmäisestä pilkottaa jotain suurta ja puista. Hmm.

No, kohtapuoleen päästään uuden jakson kimppuun. Pari kuvaa vielä (ja kaikki tekstit :D). En tiedä kauanko menee. Ei kannata odottaa ihmeellisyyksiä niin ei pety ;)