Heippa. Ensimmäisen jakson kuvanlaatu on vähän huono, koska en vielä tiennyt että kuvakokoa voi muuttaa ja en meinannut alunperin julkaista tätä missään. Ja tajusin vasta jakson loppupuolen kuvissa että kuvat kannattaa ottaa pause-tilassa... *urpo* Vapaastiliikkuvan kameran ilot olen havainnut vasta nyt, kun toinen sukupolvi on täydessä vauhdissaan. No, myöhemmissä jaksoissa tulee sitten parempia kuvia... Toivottavasti :) Enjoy, jos vaan pystytte. Ja disclaimer: sisältää kuvan, jossa on sims-alastomuutta. En tykkää niistä sensuurijutuista... jos hermonne eivät kestä tätä, kehotan jättämään jakson väliin :)
Tässä on Isabella Tavast, ikivanhan aatelissuvun viimeinen jälkeläinen. Hänen vanhempansa lähettivät hänet viimeisillä rahoillaan yliopistoon, mutta kuolivat melko pian sen jälkeen auto-onnettomuudessa. Nyt Isabellalla on jäljellä enää muutama hassu simoleoni hautajaiskulujen jälkeen, perintö ei todellakaan ollut kovin suuri! Jäljelle jäi myös suvun viimeinen maapala Iki-Tammelan kaupungin laitamilla, jota Isabellalla ei ollut sydäntä myydä. Hän on päättänyt käydä yliopiston kunnialla loppuun, sen jälkeen muuttaa perintötontilleen ja jatkaa Tavastin sukua, vaikka se olisi hänen viimeinen tekonsa! Monisatavuotinen, arvokas sukuhan ei näin vähästä katkea.
Isabella astuu ensimmäistä kertaa asuntolansa ovesta sisään. "Mitähän tästä tulee? Kukaan ei ole neuvomassa, ja pitäisi päättää pääainekin..." Isabella on värjännyt tukkansa, kuten ehkä jotkut epärealistisen tarkkanäköiset huomaavat. Isabella haluaa ehdottomasti olla uskottava ja on siinä käsityksessä, että blondeja pidetään vähän urpoina... Isabella on muuten tietotavoitteinen Oinas pistein 5-6-6-3-5, elämäntavoitteenaan Hullun Tiedemiehen ammatti. Hän pitää punaisista hiuksista ja juhla-asuista, ja inhoaa yli kaiken hattuja.
Isabella suostui tanssimaan vasta kun radiossa soi klassinen. Tyylissä on tosin vielä vähän hiomista...
Täysin epäsosiaalisena eläimenä Isabella aloittaa aamunsa ... lopputyön kirjoittamisella. Yöt kyllä uneksitaan kuumista suudelmista ja rohkaistutaan hurjasti kirjastoon tien toiselle puolelle, mutta kun pitäisi ottaa kontaktia muihin opiskelijoihin, pokka taitaa pettää. Voi pientä nörtti-Isabellaa :(
Hmm. Näköpiiriin osui nuoriherra Mats Huttunen. Etunimensä puolesta hän olisi mitä sopivin puolisoehdokas... ja ei hullumman näköinenkään. Tuo nenä vaan vähän arveluttaa... Aijai.
Ja eipä aikaakaan kun Mats jo tuli juttelemaan ujolle kaunottarelle! Hän kertoi muun muassa pitävänsä matkustelusta.
Seuraavaksi Isabellaa lähestyi Raafael Luode. Mies muistuttaa lähinnä Rautatientorin kivimiehiä, joten se hänestä... Ja huh, mikä kampaus.
Aah, miten opiskelu onkin mukavaa! Isabella jänisti kaupunkitreffeiltä ja jäi sittenkin kotiin pänttäämään mekaniikkaa. Mikä tylsimys.
Isabella rohkaisi mielensä juuri hieman ennen loppukoetta ja soitti Matsille. Ensimmäinen yhteinen puheenaihe lupasi hyvää!
Eläköön! Loppukoe meni mitä parhaiten, keskiarvoksi tuli tasan viisi ja Isabella pääsi huippuoppilaaksikin. Jokohan olisi aika löysätä krakaa? Neiti oli kokeen jälkeen niin väsynyt ettei jaksanut edes ajatella bailaamaan lähtöä, vaan taapersi suoraan sänkyyn.
Näköjään on. Mihinkähän sitä vaan oikein tuli eksyttyä... Isabella myrtsähti saatuaan pakit Mats Huttuselta, ja päätti lähteä hummaamaan. Stadia sen pahemmin tuntematta hän valitsi umpimähkään yökerhon, ja päätyi Arkkuun.
Eih! Nollakuntoinen nörtti Magnetohytkyttimessä! Tämä ei voi...
...päättyä..
...hyvin. Auts.
Yritettyään tuloksetta puhua molemmille niistä kahdesta suhteellisen siedettävistä miehistä, jotka ravintolasta löytyivät, Isabellaan iski hajamielisyyspuuska ja hän unohti ettei ole kotona. Ei yökerhoissa tarvitse itse siivota, Isabella hyvä! Olisikohan se magnetohytkytin pistänyt jotenkin neidin pään sekaisin...
Mikä sykähdyttävä näky! Neonvihreä liivi ja.. öh... joo. Ensimmäinen mies joka suostui kuuntelemaan Isabellan kökköjä vitsejä. (Mitä nolla sanoi kahdeksikolle? - Kiva vyö! Isabella oli juuri lukenut Zadie Smithin Valkoiset hampaat)
Mutta sitten Isabella tietenkin innostui liikaa, ja kävi liian tuttavalliseksi. Seppo hämmentyi, vaan ei jäänyt sanattomaksi Isabellan ilmaistessa suoran mielipiteensä hänestä. Huoh, se siitäkin sitten. Onko Isabella tuomittu ikuiseksi vanhaksipiiaksi?
Onnettomasta yökerhoreissusta viisastuneena Isabella lähti kahvilaan ja tapasi siellä hurmaavan Moritzin! Mutta voi kehveli, viime suihkusta oli jo aikaa ja rexona alkoi pettää. Yllättävässä rohkeudenpuuskassa Isabella kuitenkin heivasi vaatteet pois ja peseytyi lavuaarissa! Hätä keinot keksii.
Mikä nörtti-unelma! Aivan kuin jonkin indie-bändin laulaja. Mutta sitten iskee kauhea oivallus: Moritz onkin kerta kaikkisen kelvoton puolisoehdokas, nimittäin valmissim. Miten tässä nyt näin kävi? Uusiksi vain. Missähän se Mats nyt luurasikaan...
Puolentoista vuoden opiskelun jälkeen Isabella oli raapinut sen veran rahoja kokoon, että hänellä oli varaa vuokrata tämä pieni koppero. Ja eikun osakuntaa perustamaan!
Pian olikin Mats jälleen kuvioissa. Heillä jopa alkoi synkata aika hyvin, etenkin kun Isabella kertoi että hänestä potentiaalisen kilpakosijan sininen tukka on kerta kaikkiaan naurettava! Mats kun ei voinut sietää koko heppua. Salamoita heillä ei tosin tainnut olla kuin yksi, mutta mitäs siitä. Mats vaikutti turvalliselta ja suhteellisen komealta ratkaisulta, eikä hän mikään ihan tyhmäkään ollut.
Isabella perusti osakunnan, ja Mats oli tietenkin etusijalla kun uusia jäseniä haetaan. Osakunnan johtajaan hänellä onkin melko tuttavalliset välit :D Ensisuudelma tapahtui ovella ihan tuosta vaan, ilman varoitusta, enkä ehtinyt ottaa siitä kuvaa! Ryökäleet.
Ja mitäpäs sitä turhaan vitkastelemaan. Mats johdatteli kokenein ottein hämmentyneen Isabellan lemmenlilluttimeen. ”Sehän oli oikein hauskaa,” Isabella kihersi, ”mutta mitä ihmettä oikein tapahtui?” Mats on nimittäin – voi onnetonta – romantiikkatavoitteinen. No, eihän sille minkään voi, mutta mitähän tästä vielä tulee…
Mitä, Isabella oksentaa!? Miten opintojen nyt käy? Isabella säikähtää jo olevansa raskaana, mutta ruokamyrkytyshän se vain oli.
Voilà: Maailmankaikkeuden kuivimmat toogabileet. Vain yksi vieras saapui paikalle, jonka jälkeen kaikki kolme lähinnä lukivat ja joivat välillä mehua. Ei auttanut mikään, ei kerrassaan mikään parantamaan juhlien tunnelmaa! Isabella ei ujouttaan uskaltanut ehdottaa mitään hassua, ja kaiken huipuksi Mats paineli nukkumaan ennen kuin bileet edes loppuivat. Joskus tekisi mieli kuristaa nuo pölvästit.
Isabella katselee vessanpönttöä kaihoisasti ja hieman pettyneenä... Oma lapsi olisi kuitenkin ollut niin ihana! Isabellan tavoite kun vaihtui perhetavoitteeksi toisen vuoden jälkeen. Pitäisi nyt silti edes hetki malttaa, että valmistuu ja pääsee omaan kotiin.
Ja sitten paikalle pölähtäneestä cheerleaderista, Katy Töllösestä tuli osakunnan jäsen! Hän jäänee pitämään huolta talosta kunnes Isabellan ja Matsin jälkikasvu kirmaa yliopiston opintielle. Mats ei tietenkään osaa pitää näppejään kurissa, vaikka pitääkin sisimmässään Katya vastenmielisenä tyhjäpäänä. Mutta jotenkin tuo huippuunsa trimmattu vartalo ja täydet karismapisteet sykähdyttävät jotakin kolkkaa Matsin romantiikannälkäisessä sydämessä…
Tytöt lukivat yhdessä loppukokeeseen, mutta ilmeisesti biologian kurssin aihe oli ollut melko maanläheinen. Harmi, että Katy on tuollainen tylsännäköinen lättänaama! Muutenhan hänet olisi voinut naittaa jollekulle… no, aina ei voi voittaa.
Mutta sotkuhan siitä sitten tuli. Mats oli uskotellut Katylle olevansa Isabellan kaukainen sukulainen, eikä suinkaan kihlattu, ja eräänä iltana Katy sitten kuuli lemmenlilluttimen vienon loiskeen huoneeseensa. Isabella ei tajua mitään, mutta katsoo epäluuloisesti kun mustasukkaisenoloinen uusi osakuntalainen antaa Matsille ympäri korvia.
Hupsistakeikkaa. Kaiken lemmentouhuilun lomassa Mats unohti opiskella ja joutui koeajalle! Matsin hermoromahdus houkutteli psykiatrin paikalle, joka saikin järjestettyä miesparan pollan jälleen kuntoon.
Katy yritti paikata välejä esittämällä kuumaa putkinaista bikineissä, mutta ilmeisesti seksikkäät putkimiehet ovat vain naisten oma juttu. Matsin tunteet kävivät tosin vielä melkoisen kuumina – vihasta roihuten, nimittäin. "Ikinä en enää petä Isabellaa, vaikka miten tekisi mieli! Toista kertaa en kyllä halua kokea moista nöyryytystä!" Mats vannoo itselleen. Ehkei se romantiikkatavoite nyt niin vallitseva kuitenkaan ole...
Katyä ei lakkaa vaivaamasta Isabellan ja Matsin kihlaus. Hän on päättänyt tuhota heidän onnensa keinolla millä hyvänsä, mutta riittääkö aika? Isabella valmistuu ihan tuota pikaa, ja sitten on kyllä aika muuttaa omaan taloon Iki-Tammelaan, kun taas Katyn opinnot eivät ole kunnolla edes alkaneet.
"Senkin nököhampainen nörtti! Miten Mats voisi muka tuollaista rakastaa? Eihän sinulla ole mitään tyyliä!"
"Itse olet aivoton bimbo! Mats haluaa naiselta muutakin kuin vain sirpakat sääret ja ylitäytetyt huulet!"
Mutta Katyn judotaidot taisivat viedä voiton. Tämä ei kuitenkaan jäisi tähän, jos Isabella pystyisi asiaan vain vaikuttamaan.
Mutta itkuhan siitä tuli. "Eikö Mats rakastakaan minua enää? Meistähän piti tulla onnellisia yhdessä!!" Vasta nyt Isabella ymmärtää Matsin flirttailleen salaa tuon hirvittävän cheerleader-hutsun kanssa. Että pitikin ottaa juuri hänet osakunnan jäseneksi!
Isabella toivoi salaa, että hänen lapsensa kostaisivat Katylle: vaikka hän kuinka yritti keksiä jotain hirvittävää Katyn pään menoksi, ajatus sen toteuttamisesta tuntui liian kauhealta. Isabella-parka on niin hellämielinen :(
Isabellan ja Matsin väleihin välikohtauksella ei kuitenkaan ollut onneksi mitään vaikutusta. Päinvastoin, Isabellan helpotukseksi lempi roihusi edelleen täydellä liekillä. Sen todistaakseen Mats lauloi rättiväsyneelle ja surulliselle Isabellalleen ihanan serenadin!
Loppukokeen aamuna Isabella heräsi painajaiseen. Hän oli nähnyt unta että oli myöhästynyt loppukokeestaan pelehdittyään lemmenlilluttimessa lehtorinsa kanssa ja reputtanut koko yliopiston! Onneksi se oli vain unta ja aikaa loppukokeen alkuun on vielä tuntikaupalla. Isabellaa nolotti vietävästi: mitä hän nyt tuollaisia unia näki! Hänhän halusi vain muuttaa perintötontilleen ja perustaa ison perheen. Ja viettää kultavuosipäivää Matsinsa kanssa.
Yliopistolta herui vielä valmistumisen kunniaksi senkokoinen stipendi, että näihin kekkereihin oli varaa. Mysteeri on, miksi kaikilla on taas todella tylsää :( Isabellan arvosana ei ollut aivan paras mahdollinen, mutta paljon ei jäänyt puuttumaan, ja pisteet yli neljän keskiarvosta kilahtivat kepeästi tilille! Tästä on hyvä jatkaa. :)
Katse rohkeasti kohti tulevaisuutta! (Cheeeeeeezy. Ei se mitään. ;>)
7 kommenttia:
Oi, pidän tästä kovasti (: Kirjoitat kiinnostavasti. ^^
Oih, vaikuttaa oikein hyvältä! Pidän kerrontatavasta. Mutta seinät ylös, ystävä hyvä!
Mahtava legacy, jään odottelemaan jatkoa.
Joo... :D seinäongelma saattaa vaivata vielä aikansa. En oikein mieltänyt koko ongelmaa ennenkuin hiljattain :( pahoittelen :D kassotaan jos tänään tulee jotain uutta jo :)
kuvat kaameen pienii ja teksti myös.Alan seuraan silti, vaikka ny niit osii on jo 42...;/
Tää on niin ihku legacy aina!
Hihi! Että no jälki muuttunut näistä ekoista jaksoista.. parempaan päin tietty :)
Lähetä kommentti